Pankkipalvelujen tuotekehitysprojektit: case puhelinpankkiprojekti.
SALMINEN, REIMA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SALMINEN, REIMA
2003
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-01-14Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on pankkipalvelujen tuotekehitys. Tavoitteena on kuvata minkälaisia haasteita pankkipalvelujen tuotekehitysprojekteissa työskennelleet kokivat ja miten he näitä haasteita käsittelivät. Tuotekehitysprojektin kuvauksella on pyritty myös piirtämään näkyviin tuotekehityskompetenssin muodostumiseen pankissa liittyviä asioita ja tapahtumia.
Lähdeaineistona tutkielman teoriaosuudessa käytettiin projekteja, projektijohtamista, tuotekehitystä ja projekti- ja matriisorganisaatiota käsitteleviä koti- ja ulkomaisia tutkimuksia, kirjallisuutta sekä artikkeleita. Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu Kansallis Osake Pankin tuotekehitysprojekteissa työskennelleiden henkilöiden haastatteluihin sekä pankin laatimiin selvityksiin ja julkaisemaan kirjalliseen mainos-, ohje- ym. materiaaliin sekä vuosikertomuksiin. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty Nordea Pankista saatua kirjallista aineistoa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvaa case-tutkimusta, joka sopii erityisen hyvin kuvaamaan ajassa eläviä ilmiöitä ja tapahtumia. Käytetyt tutkimusmenetelmät tuottivat mielestäni luotettavia tutkimustuloksia ja kuvasivat, tutkimuksen laajuus huomioon ottaen, riittävän kattavasti tuotekehitystoiminnan puitteet sekä toivat syvällisempää tietoa tuotekehitysprojektien haasteista KOP:ssa.
Keskeiset tutkimustulokset koskevat paitsi itse tuotekehitystoiminnan kuvausta, myös sen osoittamista, miten linjajohdon ja projektijohdon välistä vastakkainasettelua voidaan vähentää huomioimalla projektin resurssikysymykset jo projektin johtoryhmää muodostettaessa. Kattava projektinhallinta voi auttaa pitämään projektin aikataulussa ja budjetissa, mutta se ei pysty kokonaan hallitsemaan organisaation ulkopuolisten tekijöiden vaikutusta projektiin. Tuotekehityskompetenssin muodostuminen organisaatiossa oli yksilö- ja osastokohtaista niiden omilta toiminta-alueilta. Vaikka keskeinen tuotekehitysosaaminen oli Tuotetukiosastolla, muodostui KOP:n tuotekehityskompetenssi monen organisaation toiminnon summana matriisiorganisaatiorakenteessa.
Lähdeaineistona tutkielman teoriaosuudessa käytettiin projekteja, projektijohtamista, tuotekehitystä ja projekti- ja matriisorganisaatiota käsitteleviä koti- ja ulkomaisia tutkimuksia, kirjallisuutta sekä artikkeleita. Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu Kansallis Osake Pankin tuotekehitysprojekteissa työskennelleiden henkilöiden haastatteluihin sekä pankin laatimiin selvityksiin ja julkaisemaan kirjalliseen mainos-, ohje- ym. materiaaliin sekä vuosikertomuksiin. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty Nordea Pankista saatua kirjallista aineistoa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvaa case-tutkimusta, joka sopii erityisen hyvin kuvaamaan ajassa eläviä ilmiöitä ja tapahtumia. Käytetyt tutkimusmenetelmät tuottivat mielestäni luotettavia tutkimustuloksia ja kuvasivat, tutkimuksen laajuus huomioon ottaen, riittävän kattavasti tuotekehitystoiminnan puitteet sekä toivat syvällisempää tietoa tuotekehitysprojektien haasteista KOP:ssa.
Keskeiset tutkimustulokset koskevat paitsi itse tuotekehitystoiminnan kuvausta, myös sen osoittamista, miten linjajohdon ja projektijohdon välistä vastakkainasettelua voidaan vähentää huomioimalla projektin resurssikysymykset jo projektin johtoryhmää muodostettaessa. Kattava projektinhallinta voi auttaa pitämään projektin aikataulussa ja budjetissa, mutta se ei pysty kokonaan hallitsemaan organisaation ulkopuolisten tekijöiden vaikutusta projektiin. Tuotekehityskompetenssin muodostuminen organisaatiossa oli yksilö- ja osastokohtaista niiden omilta toiminta-alueilta. Vaikka keskeinen tuotekehitysosaaminen oli Tuotetukiosastolla, muodostui KOP:n tuotekehityskompetenssi monen organisaation toiminnon summana matriisiorganisaatiorakenteessa.