Images d'un pays étranger: l'information culturelle transmise par deux méthodes finlandaises utilisées pour l'enseignement de la langue française.
RINNE, ANNAMARI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RINNE, ANNAMARI
2003
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-01-14Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on kulttuurin opetus osana vieraan kielen opetusta. Työn
teoriaosan alussa käsitellään lyhyesti kulttuurin käsitettä ja
kulttuuripainotteisen kielenopetuksen historiaa. Lisäksi teoriaosuudessa
käsitellään kielen ja kulttuurin opetuksen teorioita, mm. stereotyyppisten
vieraskuvien ja kielenulkoisen viestinnän huomioonottamista opetuksessa sekä
tavoitteita, jotka tulisi saavuttaa vieraan kielen opetuksessa, ja keinoja
niiden saavuttamiseksi. Käsittelen myös oppikirjan merkitystä vieraan
kulttuurin opetuksessa sekä aikaisempia tutkimuksia, joissa on keskitytty
vieraan kielen opetuksessa käytettyjen oppikirjojen välittämän
kulttuuritiedon analysointiin.
Tutkielman empiirisessä osassa ovat suorittamani oppikirja-analyysin
tulokset. Olen vertaillut kahta suomalaista peruskoulun ja lukion ranskan
kielen opetuksessa käytettyä oppikirjasarjaa, joista toinen on valmistunut
1980-luvulla, toinen 1990-luvulla. Analysoidut oppikirjat ovat: C’est ça! On
y va 8-9 Textes (1987), C’est ça! On y va C 1-3 Textes (1987), C’est ça! On y
va C 4-5 Textes et exercices (1987), C’est ça! On y va C 6-7 Textes et
exercices (1988), Astérisque Textes (1994), Pont Astérisque Textes (1996),
Pont Actuel Textes (1997) ja Pont Culturel Textes (1998). Tarkoitukseni on
ollut selvittää miten ranskalaisen kulttuurin kuvaus eroaa analysoiduissa
oppikirjasarjoissa. Analyysi perustuu luomaani malliin, joka sisältää 12
pääsisältökategoriaa (mm. perhe ja jokapäiväinen elämä, yhteiskunta,
kielenulkoinen viestintä).
Tutkimustulokset osoittavat, että oppikirjasarjoissa on yhtäläisyyksiä,
mutta myös runsaasti eroja. Esimerkiksi joitakin Ranskan kulttuurin osa-
alueita käsitellään vain uudemmassa oppikirjasarjassa. Erot voivat johtua
paitsi opetussuunnitelmien eroavaisuuksista myös vieraiden kielten ja
kulttuurien opetusta koskevien teorioiden kehityksestä. Myös oppikirjan
tekijöiden henkilökohtaisilla valinnoilla on merkitystä. Analysoidut
oppikirjasarjat eivät sisällä tietoa kaikista analyysimallin
sisältökategorioista, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat epäonnistuneita
tai käyttökelvottomia opetuksen apuvälineitä. Mielestäni opettajan tulisi
kattaa käsittelemättä jääneet mutta tärkeäksi arvioimansa kulttuurin osa-
alueet tuomalla oppitunnille lisämateriaalia.
teoriaosan alussa käsitellään lyhyesti kulttuurin käsitettä ja
kulttuuripainotteisen kielenopetuksen historiaa. Lisäksi teoriaosuudessa
käsitellään kielen ja kulttuurin opetuksen teorioita, mm. stereotyyppisten
vieraskuvien ja kielenulkoisen viestinnän huomioonottamista opetuksessa sekä
tavoitteita, jotka tulisi saavuttaa vieraan kielen opetuksessa, ja keinoja
niiden saavuttamiseksi. Käsittelen myös oppikirjan merkitystä vieraan
kulttuurin opetuksessa sekä aikaisempia tutkimuksia, joissa on keskitytty
vieraan kielen opetuksessa käytettyjen oppikirjojen välittämän
kulttuuritiedon analysointiin.
Tutkielman empiirisessä osassa ovat suorittamani oppikirja-analyysin
tulokset. Olen vertaillut kahta suomalaista peruskoulun ja lukion ranskan
kielen opetuksessa käytettyä oppikirjasarjaa, joista toinen on valmistunut
1980-luvulla, toinen 1990-luvulla. Analysoidut oppikirjat ovat: C’est ça! On
y va 8-9 Textes (1987), C’est ça! On y va C 1-3 Textes (1987), C’est ça! On y
va C 4-5 Textes et exercices (1987), C’est ça! On y va C 6-7 Textes et
exercices (1988), Astérisque Textes (1994), Pont Astérisque Textes (1996),
Pont Actuel Textes (1997) ja Pont Culturel Textes (1998). Tarkoitukseni on
ollut selvittää miten ranskalaisen kulttuurin kuvaus eroaa analysoiduissa
oppikirjasarjoissa. Analyysi perustuu luomaani malliin, joka sisältää 12
pääsisältökategoriaa (mm. perhe ja jokapäiväinen elämä, yhteiskunta,
kielenulkoinen viestintä).
Tutkimustulokset osoittavat, että oppikirjasarjoissa on yhtäläisyyksiä,
mutta myös runsaasti eroja. Esimerkiksi joitakin Ranskan kulttuurin osa-
alueita käsitellään vain uudemmassa oppikirjasarjassa. Erot voivat johtua
paitsi opetussuunnitelmien eroavaisuuksista myös vieraiden kielten ja
kulttuurien opetusta koskevien teorioiden kehityksestä. Myös oppikirjan
tekijöiden henkilökohtaisilla valinnoilla on merkitystä. Analysoidut
oppikirjasarjat eivät sisällä tietoa kaikista analyysimallin
sisältökategorioista, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat epäonnistuneita
tai käyttökelvottomia opetuksen apuvälineitä. Mielestäni opettajan tulisi
kattaa käsittelemättä jääneet mutta tärkeäksi arvioimansa kulttuurin osa-
alueet tuomalla oppitunnille lisämateriaalia.