Mielenterveystyöntekijät mielenterveydestä -Miten Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön mielenterveystyöntekijät jäsentävät opiskelijoiden mielenterveyttä.
HIIPAKKA, RIINA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HIIPAKKA, RIINA
2003
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2003-01-14Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 4 1.1. Tutkielman rakenne 5 2. MIELENTERVEYSTYÖ JA MIELENTERVEYSPALVELU 6 2.1. Julkiset mielenterveyspalvelut 7 2.2. Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö ja mielenterveyspalvelut 8 2.2.1 Historiaa 9 2.2.2 Opiskelija mielenterveyspalveluissa 11 2.2.3 Opiskelijamielenterveyden asiantuntijat 13 3. AIEMMIN TUTKITTUA 16 4. TEOREETTISTA TAUSTAA 20 4.1. Sosiaaliset representaatiot 20 4.2. Eri näkökulmia mielenterveyteen 24 4.2.1 Mielenterveyden osatekijät 26 4.2.2 Eri koulukuntien näkemyksiä 29 5. TUTKIMUSTEHTÄVÄN TÄSMENTÄMINEN JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 32 5.1. Tutkimuskohde ja tutkimuksen kulku 33 5.2. Aineiston keruumenetelmä 35 5.3. Aineiston analyysi 37 5.4. Mielenterveystyöntekijöiden taustatiedot 38 5.5. Yleislääkäreiden taustatiedot 40 6. TUTKIMUKSEN TULOKSET 41 6.1. Mielenterveystyön teoreettiset suuntaukset 41 6.1.1 Psykodynaamisiin teorioihin pohjaavat terapiat 42 6.1.2 Kognitiiviset terapiat 44 6.1.3 Humanistiset terapiat 45 6.1.4 Ekspressiiviset terapiat 46 6.1.5 Luokittelemattomat 47 6.2. Mielenterveyden määrittelyt 48 6.3. Opiskelijoiden ongelmat ja niiden muutokset 54 6.4. Mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvuun liittyvät selitykset 58 6.4.1 Yleiset yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutustekijät 59 6.4.2 Organisaation sisäiset tekijät 61 6.4.3 Opiskeluspesifit tekijät 62 6.4.4 Mielenterveysongelmien muutoksiin liittyvät tekijät 64 6.4.5 Kasvatukseen ja lapsuuteen liittyvät tekijät 65 6.5. Opiskelijamielenterveyden edistäminen 67 6.5.1 Organisaation sisäinen kehittämisalue 67 6.5.2 Opiskeluspesifi kehittämisalue 69 6.5.3 Ennaltaehkäisevän työn alue 71 6.6. Yleislääkäreiden näkemykset 73 7. YHTEENVETO JA TARKASTELU 78 8. LÄHTEET 85 9. LIITTEET 92
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli saada vastauksia kysymyksiin siitä, miten Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) mielenterveystyöntekijät jäsentävät opiskelijoiden mielenterveyteen liittyviä tekijöitä. Tarkoituksena oli myös tuoda mielenterveystyöntekijöiden näkemyksiä esiin ja mukaan keskusteluun korkeakouluopiskelijoiden mielenterveydestä ja mielenterveyspalveluista. Teoreettisena taustana tutkimuksessa oli sosiaalisten representaatioiden (Moscovici 1981) käsite.
Tutkimukselle asetettiin seuraavat tutkimuskysymykset: Miten mielenterveystyöntekijät jäsentävät korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyttä? Millaisia taustateorioita ja oletuksia mielenterveystyöntekijät käyttävät työssään? Ovatko opiskelijoiden ongelmat muuttuneet määrällisesti/laadullisesti mielenterveystyöntekijöiden mukaan 1990-luvulla, ja miten mielenterveystyöntekijät selittävät sitä?
Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kyselyn avulla, joka sisälsi pelkästään avoimia kysymyksiä taustatietoja koskevia kysymyksiä lukuun ottamatta. Aineistona oli 58:n YTHS:n mielenterveystyöntekijän vastaukset mainituista tutkielman aihealueista. Vastausprosentti oli 60 %. Lisäksi aineistona oli 14:n YTHS:n yleislääkärin vastaukset pieneen sähköpostikyselyyn. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten mukaan mielenterveystyöntekijöiden työskentelyn teoreettisena taustana painottuvat psykodynaamiset teoriat. Mielenterveyden käsitteen määrittelyssä mielenterveystyöntekijät painottivat eniten ihmissuhteita, työ-, opiskelu- tai toimintakykyisyyttä, minäkäsitystä sekä psyykkistä työtä. Mielenterveyden häiriön he määrittelivät näiden tekijöiden häiriintymisenä tai puuttumisena. Yleisimmiksi opiskelijoiden vastaanotolle hakeutumisen syiksi vastaajat näkivät masennuksen, parisuhde- ja ihmissuhdeongelmat, ahdistuksen ja syömishäiriöt. Oireiden nähtiin 90-luvulla pääasiassa vakavoituneen ja moninaistuneen.
Mielenterveyspalveluiden kysynnän nähtiin kasvaneen koko 90-luvun. Ongelmien lisääntymisen ja resurssien puutteen lisäksi tähän johtavia tekijöitä mielenterveystyöntekijät näkivät yleisissä yhteiskunnallisissa ja sosiaalisissa tekijöissä, opiskeluspesifeissä tekijöissä sekä kasvatukseen ja lapsuuteen liittyvissä tekijöissä. Vastaavasti opiskelijoiden mielenterveystilanteen parantamiseksi tulisi YTHS:n ja resurssien kehittämisen lisäksi kehittää opiskelijan lähiympäristöä, mutta myös yhteiskuntaa laajemminkin. Yleislääkäreiden näkemykset olivat hyvin yhteneväisiä mielenterveystyöntekijöiden jäsennysten kanssa.
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja yksilön terveyskäyttäytyminen nousivat tärkeiksi keinoiksi opiskelijoiden mielenterveysongelmiin vaikuttamisessa mielenterveyspalveluiden ja työntekijöiden kehittämisen lisäksi.
mielenterveys, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, korkeakouluopiskelijat, sosiaaliset representaatiot, mielenterveyspalvelu, mielenterveystyöntekijät
Tutkimukselle asetettiin seuraavat tutkimuskysymykset: Miten mielenterveystyöntekijät jäsentävät korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyttä? Millaisia taustateorioita ja oletuksia mielenterveystyöntekijät käyttävät työssään? Ovatko opiskelijoiden ongelmat muuttuneet määrällisesti/laadullisesti mielenterveystyöntekijöiden mukaan 1990-luvulla, ja miten mielenterveystyöntekijät selittävät sitä?
Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin kyselyn avulla, joka sisälsi pelkästään avoimia kysymyksiä taustatietoja koskevia kysymyksiä lukuun ottamatta. Aineistona oli 58:n YTHS:n mielenterveystyöntekijän vastaukset mainituista tutkielman aihealueista. Vastausprosentti oli 60 %. Lisäksi aineistona oli 14:n YTHS:n yleislääkärin vastaukset pieneen sähköpostikyselyyn. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten mukaan mielenterveystyöntekijöiden työskentelyn teoreettisena taustana painottuvat psykodynaamiset teoriat. Mielenterveyden käsitteen määrittelyssä mielenterveystyöntekijät painottivat eniten ihmissuhteita, työ-, opiskelu- tai toimintakykyisyyttä, minäkäsitystä sekä psyykkistä työtä. Mielenterveyden häiriön he määrittelivät näiden tekijöiden häiriintymisenä tai puuttumisena. Yleisimmiksi opiskelijoiden vastaanotolle hakeutumisen syiksi vastaajat näkivät masennuksen, parisuhde- ja ihmissuhdeongelmat, ahdistuksen ja syömishäiriöt. Oireiden nähtiin 90-luvulla pääasiassa vakavoituneen ja moninaistuneen.
Mielenterveyspalveluiden kysynnän nähtiin kasvaneen koko 90-luvun. Ongelmien lisääntymisen ja resurssien puutteen lisäksi tähän johtavia tekijöitä mielenterveystyöntekijät näkivät yleisissä yhteiskunnallisissa ja sosiaalisissa tekijöissä, opiskeluspesifeissä tekijöissä sekä kasvatukseen ja lapsuuteen liittyvissä tekijöissä. Vastaavasti opiskelijoiden mielenterveystilanteen parantamiseksi tulisi YTHS:n ja resurssien kehittämisen lisäksi kehittää opiskelijan lähiympäristöä, mutta myös yhteiskuntaa laajemminkin. Yleislääkäreiden näkemykset olivat hyvin yhteneväisiä mielenterveystyöntekijöiden jäsennysten kanssa.
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja yksilön terveyskäyttäytyminen nousivat tärkeiksi keinoiksi opiskelijoiden mielenterveysongelmiin vaikuttamisessa mielenterveyspalveluiden ja työntekijöiden kehittämisen lisäksi.
mielenterveys, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, korkeakouluopiskelijat, sosiaaliset representaatiot, mielenterveyspalvelu, mielenterveystyöntekijät