Tekijän suhde henkilöhahmoon. Naisia Henrik Ibsenin näytelmissä.
ALA-SIURUA, JOHANNA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
ALA-SIURUA, JOHANNA
2002
Teatterin ja draaman tutkimus - Theatre and Drama Research
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-18Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on norjalaisen näytelmäkirjailija Henrik Ibsenin (1828-1906) naishahmot hänen draamatuotannossaan. Tutkimuskohteikseni olen valinnut näytelmät Päiväkummun pidot, Nukkekoti, Kummittelijat, Hedda Gabler ja Pikku Eyolf. Jokaisessa näytelmässä päähenkilönä on nainen, ja lisäksi teokset on poimittu mahdollisimman kattavasti Ibsenin koko tuotantoa ajatellen.
Tutkielman perusajatuksena on oletus siitä, että Ibsenin omalla elämällä ja sen tapahtumilla on yhteys hänen kirjalliseen tuotantoonsa. Lähtökohtana on biografinen näkökulma, jossa tarkoituksena on osoittaa näytelmien naishahmoista selkeitä viittauksia Ibsenin omaan elämään. Tutkielmassa selvitetään millaisia naishahmoja Ibsen on luonut, ja millainen on naisen asema suhteessa mieheen ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tarkoituksena on löytää syitä siihen, miksi Ibsen kuvaa juuri sen kaltaisia naisia kuin mitä teoksissa esiintyy. Siksi tutkielman isona osana on Ibsenin oman elämän tarkastelu.
Henrik Ibsen kielsi tietoisesti vaikuttaneensa oman aikansa naisasian hyväksi. Kuitenkin hän monesti osoitti selvää suunnitelmallisuutta kyseistä asiaa kohtaan. Monet hänen näytelmistään on kirjoitettu vahvojen naisten ympärille, ja näytelmien aiheet herättivät paljon keskustelua naisen asemasta ja vapaudesta, joka naisten yksilöinä tulisi saada.
Tutkielman keskeistä lähdeaineistoa ovat Lauri Viljasen teos Henrik Ibsen. Elämä ja draamat, sekä David Thomasin kirjoittama kirjailijan elämäkerta. Tutkielmassa analysoidaan jokaista naishahmoa käyttäen apuna 1800-luvun naisista tehtyä historiantutkimusta, sekä naistutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Tärkeimpänä lähteenä ovat kuitenkin itse näytelmätekstit. Tutkielmassa tarkastellaan jokaista naishahmoa sekä äitinä, vaimona että naisena, ja lisäksi nostetaan esille ympäristön vaikutus henkilöiden toimintaan ja valintoihin.
Viime vuosisadan realistinen suunta otti tehtäväkseen paljastaa jokapäiväisen elämän draamallisuutta. Näyttämölle tuotiin yksilöitä eri yhteiskuntaluokista. Tämän suuntauksen merkittävimpiä kirjailijoita oli Henrik Ibsen. Hän etsi aiheita elämästä, ja tutkielma osoittaa, kuinka hänen oma elämänsä heijastuu näytelmissä, ja miten naisasialiikkeen vaikutus näkyy näytelmien naishahmoissa.
Asiasanat: Ibsen, naiskuva, naisasialiike,näytelmäkirjallisuus.
Tutkielman perusajatuksena on oletus siitä, että Ibsenin omalla elämällä ja sen tapahtumilla on yhteys hänen kirjalliseen tuotantoonsa. Lähtökohtana on biografinen näkökulma, jossa tarkoituksena on osoittaa näytelmien naishahmoista selkeitä viittauksia Ibsenin omaan elämään. Tutkielmassa selvitetään millaisia naishahmoja Ibsen on luonut, ja millainen on naisen asema suhteessa mieheen ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tarkoituksena on löytää syitä siihen, miksi Ibsen kuvaa juuri sen kaltaisia naisia kuin mitä teoksissa esiintyy. Siksi tutkielman isona osana on Ibsenin oman elämän tarkastelu.
Henrik Ibsen kielsi tietoisesti vaikuttaneensa oman aikansa naisasian hyväksi. Kuitenkin hän monesti osoitti selvää suunnitelmallisuutta kyseistä asiaa kohtaan. Monet hänen näytelmistään on kirjoitettu vahvojen naisten ympärille, ja näytelmien aiheet herättivät paljon keskustelua naisen asemasta ja vapaudesta, joka naisten yksilöinä tulisi saada.
Tutkielman keskeistä lähdeaineistoa ovat Lauri Viljasen teos Henrik Ibsen. Elämä ja draamat, sekä David Thomasin kirjoittama kirjailijan elämäkerta. Tutkielmassa analysoidaan jokaista naishahmoa käyttäen apuna 1800-luvun naisista tehtyä historiantutkimusta, sekä naistutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Tärkeimpänä lähteenä ovat kuitenkin itse näytelmätekstit. Tutkielmassa tarkastellaan jokaista naishahmoa sekä äitinä, vaimona että naisena, ja lisäksi nostetaan esille ympäristön vaikutus henkilöiden toimintaan ja valintoihin.
Viime vuosisadan realistinen suunta otti tehtäväkseen paljastaa jokapäiväisen elämän draamallisuutta. Näyttämölle tuotiin yksilöitä eri yhteiskuntaluokista. Tämän suuntauksen merkittävimpiä kirjailijoita oli Henrik Ibsen. Hän etsi aiheita elämästä, ja tutkielma osoittaa, kuinka hänen oma elämänsä heijastuu näytelmissä, ja miten naisasialiikkeen vaikutus näkyy näytelmien naishahmoissa.
Asiasanat: Ibsen, naiskuva, naisasialiike,näytelmäkirjallisuus.