Iltapäivätoiminnan toimivuus Helsingin alueen koulujen yhteydessä.
SUUTARINEN, HEIDI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SUUTARINEN, HEIDI
2002
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-04Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 3 2. ILTAPÄIVÄTOIMINTA 5 2.1 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTAIDEA 5 2.1.1 Iltapäivätoiminnan toimintamuodot 7 2.2 ILTAPÄIVÄTOIMINTAA JÄRJESTÄVÄT TAHOT 8 2.2.1 Seurakunnan iltapäivätoiminta 8 2.2.2 Mannerheimin lastensuojeluliiton iltapäivätoiminta 10 2.2.3 Nuoren Suomen iltapäivätoiminta 11 2.4 ILTAPÄIVÄTOIMINTA HELSINGISSÄ 13 2.4.1 Iltapäivätoiminta MeriRastilan alaasteella Helsingissä 14 2.5 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TARVE 15 3. SOSIAALINEN KASVU JA SYRJÄYTYMINEN 18 3.1 SYRJÄYTYMISRISKIN ENNALTAEHKÄISY 18 3.2 SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJOITTAMINEN 19 3.3 KOULULAISEN YSTÄVYYSSUHTEET 21 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 24 4.1 TUTKIMUSONGELMAT 24 4.2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS 24 4.3 TUTKIMUSMENETELMÄ 25 4.4 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 27 4.4.1 Tutkimusjoukko 27 4.4.2 Aineiston keruu 28 4.5 TUTKIMUKSEN RAPORTOINTI 32 5. TULOSTEN ANALYSOINTIA 34 5.1 KYSELYLOMAKKEIDEN VASTAUKSET 34 5.1.1 Avoimet kysymykset 34 5.1.2. Monivalintakysymykset 37 5.2 TEEMAHAASTATTELUJEN ANALYSOINTIA JA TULKINTAA 41 5.2.1Iltapäivätoiminnan järjestäjät 41 5.2.2 Lasten ja ohjaajien lukumäärä 42 5.2.3 Millainen koulutus iltapäivätoiminnan ohjaajilla on ? 45 5.2.4 Onko luokka hyvä tila iltapäivätoiminnan järjestämiseen ? 46 5.2.5 Iltapäivätoiminnan välineet 48 5.2.6 Toiminnan sisällöt iltapäivätoiminnassa 49 5.2.7 Yhteistyö koulun ja iltapäivätoiminnan välillä 53 5.2.8 Iltapäivätoiminnan hyvät ja huonot puolet 56 5.2.9 Iltapäivätoiminta tukee lapsen sosiaalista kehitystä 58 5.2.10 Kuinka tarpeelliseksi iltapäivätoiminnan järjestäminen koetaan 60 5.2.11 Iltapäivätoiminta koulun huoltohenkilöstön näkökulmasta 62 5.2.12 Kuinka iltapäivätoiminnasta vieläkin toimivampi. 62 6. TUTKIMUKSEN VALIDITEETTI, RELIABILITEETTI JA YLEISTETTÄVYYS 65 6.1 TUTKIMUKSEN VALIDITEETTI 65 6.2 TUTKIMUKSEN RELIABILITEETTI 67 6.3 TUTKIMUKSEN YLEISTETTÄVYYS 69 7. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA POHDINTAA 71 Jatkotutkimusehdotuksia 75 8. TULOSTEN TULKINNALLISTA POHDINTAA 76 LÄHTEET LIITTEET 85 LIITE 1: TUTKIMUSJOUKKO 85 LIITE 2: KYSELYLOMAKE 93 LIITE 3: SAATEKIRJE / KEVÄT 2002 99 LIITE 4: UUSINTAPYYNTOKIRJE / KEVÄT 2002 104 LIITE 5: TEEMAHAASTATTELURUNKO 105
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää iltapäivätoiminnan toimivuutta Helsingin alueen eri koulujen yhteydessä sekä mahdollisia tapoja kehittää iltapäivätoiminnan toimivuutta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää iltapäivätoiminnan kehittämisessä.
Alustavaa tutkimusta ja kartoitusta varten lähetettiin survey tyyppiset kyselylomakkeet 40:lle Helsingin alueen koululle, joiden yhteydessä on iltapäivätoimintaa. Vastaajiksi kustakin koulusta valittiin rehtori, iltapäivätoiminnan yhteysopettaja, iltapäivätoiminnan ohjaaja sekä kouluhuoltaja. Vastausten analysoinnin perusteella joukosta valittiin neljä koulua: kaksi, joissa iltapäivätoiminta toimi vastausten mukaan hyvin sekä kaksi, joiden toiminnassa oli puutteita. Näiden koulujen edellä mainituille henkilöille suoritettiin teemahaastattelut.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa lapsen sosiaaliseen kasvuun, syrjäytymisen ehkäisemiseen, ystävyyssuhteisiin sekä iltapäivätoiminnan tarpeeseen. Teoria kulkee mukana myös aineiston analysoinnin tukena.
Kaikissa haastattelemissamme kouluissa tilakysymys nousi ylitse muiden. Tilaa ei ollut tarpeeksi tai se ei ollut tarkoituksenmukainen. Ohjaajille toivottiin pysyviä työsuhteita sekä koulutusta. Miespuolisia roolimalleja kaivattiin useassa koulussa. Yhteistyön koettiin olevan usein varsin yksipuolista ja vähäistä. Toiminnan sisällöissä ei ollut suuria eroja koulujen välillä. Lapsen sosiaalisen kehityksen tukemista pidettiin tärkeänä, samoin iltapäivätoiminnan tarpeellisuutta. Useassa koulussa kehittämistä toivottiin erityisesti iltapäivätoiminnan lakisääteistämiseksi, jotta se olisi tietyn tahon ylläpitämää ja johdonmukaista.
Tutkimuksen tulokset analysoitiin teemahaastattelurungon teemojen avulla. Tutkimuksessamme päädyimme neljään johtopäätökseen: 1) iltapäivätoiminnan tilojen tulisi olla omat ja iltapäivätoimintaan suunnitellut sekä tilan tulisi olla riittävän suuri, jotta kaikki halukkaat pääsevät mukaan 2) ohjaajien ja lasten lukumäärän suhde tulee olla kriteerien mukainen, ohjaajien tulisi olla vakituisia ja myös miespuolisia ohjaajia tulisi hankkia toimintaan 3) yhteistyötä koulun ja iltapäivätoiminnan välillä tulisi lisätä ja kehittää 4) vastuu iltapäivätoiminnan järjestämisestä tulisi asettaa jollekin taholle, iltapäivätoiminta tulisi lakisääteistää Ruotsin mallin mukaisesti.
Asiasanat: iltapäivätoiminta, lapsen sosiaalinen kasvu, syrjäytyminen
Alustavaa tutkimusta ja kartoitusta varten lähetettiin survey tyyppiset kyselylomakkeet 40:lle Helsingin alueen koululle, joiden yhteydessä on iltapäivätoimintaa. Vastaajiksi kustakin koulusta valittiin rehtori, iltapäivätoiminnan yhteysopettaja, iltapäivätoiminnan ohjaaja sekä kouluhuoltaja. Vastausten analysoinnin perusteella joukosta valittiin neljä koulua: kaksi, joissa iltapäivätoiminta toimi vastausten mukaan hyvin sekä kaksi, joiden toiminnassa oli puutteita. Näiden koulujen edellä mainituille henkilöille suoritettiin teemahaastattelut.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa lapsen sosiaaliseen kasvuun, syrjäytymisen ehkäisemiseen, ystävyyssuhteisiin sekä iltapäivätoiminnan tarpeeseen. Teoria kulkee mukana myös aineiston analysoinnin tukena.
Kaikissa haastattelemissamme kouluissa tilakysymys nousi ylitse muiden. Tilaa ei ollut tarpeeksi tai se ei ollut tarkoituksenmukainen. Ohjaajille toivottiin pysyviä työsuhteita sekä koulutusta. Miespuolisia roolimalleja kaivattiin useassa koulussa. Yhteistyön koettiin olevan usein varsin yksipuolista ja vähäistä. Toiminnan sisällöissä ei ollut suuria eroja koulujen välillä. Lapsen sosiaalisen kehityksen tukemista pidettiin tärkeänä, samoin iltapäivätoiminnan tarpeellisuutta. Useassa koulussa kehittämistä toivottiin erityisesti iltapäivätoiminnan lakisääteistämiseksi, jotta se olisi tietyn tahon ylläpitämää ja johdonmukaista.
Tutkimuksen tulokset analysoitiin teemahaastattelurungon teemojen avulla. Tutkimuksessamme päädyimme neljään johtopäätökseen: 1) iltapäivätoiminnan tilojen tulisi olla omat ja iltapäivätoimintaan suunnitellut sekä tilan tulisi olla riittävän suuri, jotta kaikki halukkaat pääsevät mukaan 2) ohjaajien ja lasten lukumäärän suhde tulee olla kriteerien mukainen, ohjaajien tulisi olla vakituisia ja myös miespuolisia ohjaajia tulisi hankkia toimintaan 3) yhteistyötä koulun ja iltapäivätoiminnan välillä tulisi lisätä ja kehittää 4) vastuu iltapäivätoiminnan järjestämisestä tulisi asettaa jollekin taholle, iltapäivätoiminta tulisi lakisääteistää Ruotsin mallin mukaisesti.
Asiasanat: iltapäivätoiminta, lapsen sosiaalinen kasvu, syrjäytyminen