Tätä pidetään jo sirkuksena. Television politiikan uutisten tarkastelua ja niiden realismin hahmottelua.
NÄYHÄ, PAULA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
NÄYHÄ, PAULA
2002
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-17Tiivistelmä
Tämän tutkielman perimmäinen pyrkimys on tutustua suomalaisten televisiouutisten yksittäisten politiikan juttujen luonteeseen. Tutkielma vastaa juttujen kerrontaa, kieltä ja rakennetta analysoimalla, millaisia politiikan jutut televisiossa ovat ja miten niistä rakentuu ja rakennetaan sellaisia, kuin ne ovat. Tutkielman teoriataustana on ajatus, että uutiset ovat realistisia esityksiä. Tutkimus tulee kuitenkin siihen tulokseen, että monet televisiouutisille tyypillisiksi sanotut realismin piirteet eivät enää ole voimassa. Koska realismi on ajan ja kulttuurin myötä muuttuva, katsojien odotusten ja kokemusten määrittelemä ominaisuus, uutisjutuista esille nousevia piirteitä voi kuitenkin nimittää eräänlaisen uuden realismin edustajiksi. Tällaisia uuden realismin piirteitä ovat esimerkiksi uutisjuttujen kielen voimakas metaforisointi, toimittajan esille tuleminen ja tylsän kuvituksen elävöittäminen sanan ja kuvan yhteispelin avulla.
Tutkielman analyysiaineisto koostuu kaikkien Suomen valtakunnallisten televisiokanavien pääuutislähetysten politiikan jutuista. Empiirisen aineiston tarkastelu muodostaa tutkielman ytimen, ja vie sivuista suurimman osan. Analyysin pohjana ovat television ja uutisten realismista esitetyt erilaiset tulkinnat, ja analyysin apuvälineinä toimivat metaforateoria ja narratologian keskeiset termit, etenkin sisäistekijä, sisäislukija ja kertoja. Aineiston analyysiosuus sisältää paljon jutuista poimittuja esimerkkejä. Ne havainnollistavat, miten esimerkiksi kuva ja sana sidotaan yhteen metaforien avulla, tai kuinka toimittajat kehystämällä kontrolloivat lähteidensä puhetta. Koska aineistossa on kaikkien valtakunnallisten uutiskanavien juttuja, tutkielma tuo esiin myös joitakin kanavien välisiä eroja. Politiikan jutut paljastuvat kuitenkin omanlaisekseen ryhmäksi; eri kanavien jutuissa on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja.
Samalla, kun tutkielman tulokset kertovat uutisten realismin muutoksesta, ne paljastavat seikkoja toimittajien ammattikäytännöistä ja katsojien odotuksista. Esimerkiksi lähteiden kehystämisestä ja kuvan ja sanan yhteistyöstä kertovat tutkielman osuudet sopinevat myös käytännön toimittajan työtä tekevälle itsetarkkailun avuksi.
Tutkielman lopussa aineiston analyysissa esille tulleet havainnot liitetään vielä ajatukseen poliittisen viestinnän amerikkalaistumisesta. Amerikkalaistumisen katsotaan näkyvän muun muassa politiikan toimittajien yhä kärkkäämpänä asennoitumisena politiikkaa kohtaan. Näin jutuista esille tulevat niin sanotun uuden realismin piirteet voi yhdistää koko yhteiskunnan muuttumiseen.
Tutkielman analyysiaineisto koostuu kaikkien Suomen valtakunnallisten televisiokanavien pääuutislähetysten politiikan jutuista. Empiirisen aineiston tarkastelu muodostaa tutkielman ytimen, ja vie sivuista suurimman osan. Analyysin pohjana ovat television ja uutisten realismista esitetyt erilaiset tulkinnat, ja analyysin apuvälineinä toimivat metaforateoria ja narratologian keskeiset termit, etenkin sisäistekijä, sisäislukija ja kertoja. Aineiston analyysiosuus sisältää paljon jutuista poimittuja esimerkkejä. Ne havainnollistavat, miten esimerkiksi kuva ja sana sidotaan yhteen metaforien avulla, tai kuinka toimittajat kehystämällä kontrolloivat lähteidensä puhetta. Koska aineistossa on kaikkien valtakunnallisten uutiskanavien juttuja, tutkielma tuo esiin myös joitakin kanavien välisiä eroja. Politiikan jutut paljastuvat kuitenkin omanlaisekseen ryhmäksi; eri kanavien jutuissa on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja.
Samalla, kun tutkielman tulokset kertovat uutisten realismin muutoksesta, ne paljastavat seikkoja toimittajien ammattikäytännöistä ja katsojien odotuksista. Esimerkiksi lähteiden kehystämisestä ja kuvan ja sanan yhteistyöstä kertovat tutkielman osuudet sopinevat myös käytännön toimittajan työtä tekevälle itsetarkkailun avuksi.
Tutkielman lopussa aineiston analyysissa esille tulleet havainnot liitetään vielä ajatukseen poliittisen viestinnän amerikkalaistumisesta. Amerikkalaistumisen katsotaan näkyvän muun muassa politiikan toimittajien yhä kärkkäämpänä asennoitumisena politiikkaa kohtaan. Näin jutuista esille tulevat niin sanotun uuden realismin piirteet voi yhdistää koko yhteiskunnan muuttumiseen.