Tietopalvelutoiminnan kehittämismahdollisuudet strategisen ajattelun näkökulmasta.
MÄÄTTÄNEN, MARKUS (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄÄTTÄNEN, MARKUS
2002
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-09Sisällysluettelo
1. Johdanto 4 1.1. Informaatiotutkimus yhteiskuntatieteenä 4 1.1.1. Deskriptiivinen informaatiotutkimus 4 1.1.2. Informaatiotutkimus suunnittelutieteenä 5 1.2. Kohti kirjastofilosofian taitoa 11 1.3. Tutkimusasetelma 13 2. Tietopalvelutoiminta 15 2.1. Tietopalvelutoiminnasta ja sen tavoitteiden määrittelystä informaatiotutkimuksen kirjallisuudessa 15 2.1.1. Michael Buckland: pääsy informaatioon 16 2.1.2. Carol Collier Kuhlthau: epävarmuudesta varmuuteen 20 2.1.3. Allan D. Pratt: informaatiosta emmorfoosioon 24 2.1.4. Marjatta Okko: elämisen laatu paremmaksi 28 2.1.5. Raili Kauppi: sivistystä ja kasvua ihmisenä 30 2.2. Informaatiotutkimuksen kirjallisuuden tietopalvelutoimintojen määrittelyjen yhteenveto 33 3. Strateginen ajattelu 34 3.1. Mitä on strategia? 34 3.1.1. Strategia ja taktiikka 35 3.2. Mitä on strateginen ajattelu? 36 3.2.1. Näkeminen 37 3.2.2. Japanilainen peili 39 3.2.3. Tehokas johtaja 39 3.3. Strategisesta ajattelusta informaatiotutkimuksen kirjallisuudessa 41 3.3.1. Donald E. Riggs 42 3.3.2. Michael Buckland 44 3.3.3. Kari Niinikangas ja Liisa Niinikangas 45 3.3.4. Brice G. Hobrock 48 4. Tietopalvelutoiminnan kehittämisen tasapainottelut strategisen ajattelun näkökulmasta 51 4.1. Reflektoiva näkökulma strategiseen ajatteluun 51 4.1.1. Tiedon hinta? 54 4.1.2. Vakaa toimintaympäristö? 54 4.1.3. Yksi ainoa missio? 56 4.1.4. Looginen prosessi? 58 4.1.5. Suunnittelemattakaan ei selviä 60 5. Loppulausuma 62 Lähdeluettelo 67
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan tietopalvelutoiminnan kehittämismahdollisuuksia strategisen ajattelun näkökulmasta. Ensin määritellään informaatiotutkimuksen olemus yhteiskuntatieteenä, sekä deskriptiivisenä tieteenä että suunnittelutieteenä. Suunnittelutieteellisen tieteenideaalin ja siihen olennaisena osana kuuluvan teknisen normin määrityksen pohjalta katsastetaan tietopalvelutoimintaa ja sen tavoitteiden määrittelyä informaatiotutkimuksen kirjallisuudessa. Tietopalvelutoiminnan tavoitteet paljastuvat tarkastelussa enemmänkin löyhäksi ideakimpuksi kuin konkreettisiksi päämääriksi.
Seuraavaksi tarkastellaan mitä on strateginen ajattelu ja miten ajatteludoktriini on esitetty ja käsitetty informaatiotutkimuksen kirjallisuudessa. Vaikka strategisen ajattelun korostetaan informaatiotutkimuksen kirjallisuudessa olevan enemmänkin suunnittelumieliala kuin konkreettinen suunnitteluproseduuri, se esitetään silti hyvin formaalisena, askel-askeleelta etenevänä prosessina, jossa tärkeää on selkeiden tavoitteiden ja keinojen määrittely. Tässä muodossaan prosessi muistuttaa rationaalis-deduktiivisen, kokonaisvaltaisen suunnittelun ideaalia, jota käytännön suunnittelussa on mahdotonta saavuttaa.
Strategisen ajattelun rinnalle esitetään tutkielmassa inkrementaalista, pienin askelin ja korjauksin etenevää suunnittelumallia. Sellaista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa todellisuudessa sovelletaan rationaalis-deduktiivisen suunnitteluihanteen sijaan, myös tietopalvelutoimintojen suunnittelussa. Tämän vahvistavat tutkielmassa haastatellut kaksi kirjastoalan ammattilaista.
Seuraavaksi tarkastellaan mitä on strateginen ajattelu ja miten ajatteludoktriini on esitetty ja käsitetty informaatiotutkimuksen kirjallisuudessa. Vaikka strategisen ajattelun korostetaan informaatiotutkimuksen kirjallisuudessa olevan enemmänkin suunnittelumieliala kuin konkreettinen suunnitteluproseduuri, se esitetään silti hyvin formaalisena, askel-askeleelta etenevänä prosessina, jossa tärkeää on selkeiden tavoitteiden ja keinojen määrittely. Tässä muodossaan prosessi muistuttaa rationaalis-deduktiivisen, kokonaisvaltaisen suunnittelun ideaalia, jota käytännön suunnittelussa on mahdotonta saavuttaa.
Strategisen ajattelun rinnalle esitetään tutkielmassa inkrementaalista, pienin askelin ja korjauksin etenevää suunnittelumallia. Sellaista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa todellisuudessa sovelletaan rationaalis-deduktiivisen suunnitteluihanteen sijaan, myös tietopalvelutoimintojen suunnittelussa. Tämän vahvistavat tutkielmassa haastatellut kaksi kirjastoalan ammattilaista.