Strategisen ohjausjärjestelmän suunnittelu. Case:ESD-Plastics Oy.
SEPPÄNEN, JOUNI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SEPPÄNEN, JOUNI
2002
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-10Tiivistelmä
SALAINEN VUOTEEN 2007 SAAKKA.Tutkimuksen päätavoitteena oli suunnitella ESD-Plastics Oy:lle strateginen ohjausjärjestelmä. Aluksi valittiin kirjallisuuden tarjoamista ratkaisumahdollisuuksista parhaiten ESD-Plasticsille soveltuva strateginen ohjausjärjestelmä. Valinta toteutettiin yleisen strategisen ohjauksen teorian ja ohjausjärjestelmälle asetettujen vaatimusten pohjalta. Suunniteltavaksi ohjausjärjestelmäksi valittiin Robert Kaplanin ja David Nortonin kehittämä Balanced Scorecard, jonka sopivuudesta kohdeyritykselle saatiin suurempi varmuus arvioimalla BSC:n avulla saavutettuja hyötyjä ja syitä BSC:n suosioon. Tämän jälkeen määritettiin yrityksen kriittiset menestystekijät, joita hyödynnettiin seuraavaksi tehdyssä mittareiden määrittämisessä. Mittareiden määrittämisessä käytettiin apuna myös systeemiajattelua ja dynaamista mallintamista. Siten mittareiden strategiayhtey-destä pyrittiin saamaan suurempi varmuus. Lopuksi arvioitiin kehitetyn ratkaisun onnistuneisuutta vertaamalla mittaristoa Balanced Scorecardin teoriaan ja arvioimalla mittariston onnistuneisuutta käytännössä.
Tutkimuksen painopisteenä oli kunkin mittarin liittyminen yrityksen strategiaan eikä mittausteknisiin yksityiskohtiin kiinnitetty huomiota. Tutkimuksessa onnistuttiin löytämään kohdeyritykseen soveltuvat mittausdimensiot ja niihin ainakin teoriatasolla toimivat mittarit, jotka vastaavat yrityksen strategiaa. Mittariston toteutus ja rakenne vastasivat pääpiirteittäin BSC:n teoriaa. Toteutuksessa pyrittiin perustellusti huomioimaan myös BSC:n mahdolliset puutteet. Näin ollen kehitetyn ratkaisun voidaan olettaa olevan parempi kuin jos olisi käytetty ainoastaan BSC:n teoriaa. Kehitetyn mittariston voidaankin sanoa olevan onnistunut, sillä päätös sen käyttöönotosta on tehty.
Tutkimuksen painopisteenä oli kunkin mittarin liittyminen yrityksen strategiaan eikä mittausteknisiin yksityiskohtiin kiinnitetty huomiota. Tutkimuksessa onnistuttiin löytämään kohdeyritykseen soveltuvat mittausdimensiot ja niihin ainakin teoriatasolla toimivat mittarit, jotka vastaavat yrityksen strategiaa. Mittariston toteutus ja rakenne vastasivat pääpiirteittäin BSC:n teoriaa. Toteutuksessa pyrittiin perustellusti huomioimaan myös BSC:n mahdolliset puutteet. Näin ollen kehitetyn ratkaisun voidaan olettaa olevan parempi kuin jos olisi käytetty ainoastaan BSC:n teoriaa. Kehitetyn mittariston voidaankin sanoa olevan onnistunut, sillä päätös sen käyttöönotosta on tehty.