Depressio-oireet, koulumenestys ja koettu koulusuoriutuminen 13-16 -vuotiailla nuorilla.

Abstract

Depressio-oireet heikentävät kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä ja voivat huonontaa nuoren koulumenestystä. Toisaalta koulutyössä epäonnistuminen voi olla stressitekijä, joka altistaa nuoren depressiolle. Depressiivisyys on yhteydessä myös subjektiivisesti koettuihin oppimisen vaikeuksiin. Se, että oppilas kokee suoriutumisensa huonoksi, voi olla osa kognitiivisten depressioteorioiden kuvaamaa kielteisesti vääristynyttä ajattelutapaa, joka saattaa johtaa masennukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää depressiivisyyden yhteyttä kouluarvosanoihin ja subjektiivisesti koettuun suoriutumiseen, vertailla näiden keskinäistä merkitystä depressiivisyyden suhteen ja tarkastella, millä koulutyön osa-alueilla depressiiviset nuoret kokevat erityisesti vaikeuksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselynä koulussa. Analysoitava otos oli 2266 nuorta eli 90 % Porin kaupungin 7.-9. -luokkalaisista. Depressio-oireita mitattiin Beck Depression Inventory -depressioasteikon Suomen oloihin sovelletulla 13-osioisella lyhytversiolla. Depressiivisten vastaajien osuuksien erojen tilastollista merkitsevyyttä koulutyöhön liittyvien muuttujien luokkien välillä testattiin c2-testillä. Selittävien tekijöiden itsenäistä vaikutusta analysoitiin tekemällä pojille ja tytöille erikseen logistiset regressiomallit, joissa depressiivisyys oli riippuvana muuttujana. Monimuuttuja-analyysin riippumattomia muuttujia olivat todistuksen keskiarvo, keskiarvon muutos, koettu työmäärä, itsenäisen työskentelyn vaikeudet, keskittymisen vaikeudet, sosiaalisten tilanteiden vaikeudet sekä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet. Depressio-oireilu oli yhteydessä huonoon arvosanoin mitattuun koulumenestykseen, todistuksen keskiarvossa tapahtuneeseen huonontumiseen, ja subjektiivisesti koettuihin koulutyön vaikeuksiin. Mitä enemmän oppilas koki vaikeuksia koulutyössä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hänellä oli depression oireita. Depressiiviset nuoret kokivat erityisesti vaikeuksia itsenäisessä työskentelyssä, minkä lisäksi depressiivisillä tytöillä korostuivat keskittymisen ja sosiaalisten tilanteiden vaikeudet. Näyttää siltä, että depressiivinen nuori kokee usein koulutyön vaikeuksia ja kokee työmääränsä liian suureksi riippumatta siitä, miten opettajat arvioivat hänen suoriutuvan. Tällä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia muun muassa moniin nuoruusiän aikana tehtäviin valintoihin, kuten koulutukseen hakeutumiseen. Depressiivisillä tytöillä korostui poikia enemmän subjektiivinen kokemus huonosta suoriutumisesta suhteessa todelliseen koulumenestykseen, mikä viittaa siihen, että depressiivisillä tytöillä on poikia enemmän taipumusta itsekriittisyyteen ja suoriutumisensa aliarvioimiseen.