Kulttuuriseen kotiin. Miten Toomas Hendrik Ilves ja Mart Laar rakensivat Virosta Pohjoismaata.
NIEMELÄINEN, JUSSI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
NIEMELÄINEN, JUSSI
2002
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-11Tiivistelmä
Tutkielmassa perehdytään tapoihin, joilla Virosta on yritetty tehdä yhtä Pohjoismaata. 1990-luvun lopussa ja aivan 2000-luvun alussa Viron silloinen pääministeri Mart Laar ja ulkoministeri Toomas Hendrik Ilves esittivät julkisesti näkemyksenään, että Viro olisi enemmän ”jälkikommunistinen Pohjoismaa” kuin Baltian maa. Molemmilla oli useita perusteluita väitteilleen, kuten vaikkapa tavat, uskonto, ja tekniikan kehittyneisyys. Viron pohjoismaalaisuus ei ollut Laarin tai Ilveksen keksimä, mutta he olivat asiassa kovaäänisimpiä. Varsinkin Ilves, johon teema henkilöityi.
Tapoja selvitetään analysoimalla Ilveksen ja Laarin puheita ja lehtikirjoituksia. Perustelut olivat yleensä aina samat, joten tutkimukseen on valittu edustavimmat näytteet. Niitä tutkitaan retoriikan keinoin. Chaïm Perelmanin ajatuksia käytetään määrittäessä tekstien yleisöä ja vakuuttamistapoja, varsinaisia argumentteja analysoidaan Stephen Toulminin kehittämän argumentin anatomia -rakenteen avulla.
Tutkielman lähtökohtana on sosiaalinen konstruktivismi, joten todellisuutta ja maailmaa ei oteta annettuina vaan niitä pidetään sosiaalisesti rakennettuina. Pohjoismaat käsitetään alueeksi, joka saattaa aikojen kuluessa muuttua. Tätä havainnollistetaan Iver B. Neumannin käsityksellä alueiden rakentajista (region builders), jotka rakentavat tietyn alueen, pyrkivät tekemään siitä yleisesti hyväksytyn ja pitävät sitä yllä. Tärkeää on alueen tekeminen luonnolliseksi. Silloin esitellään aluetta yhdistäviä seikkoja, joita löytyykin lähes aina. Yhdistävät seikat ja niiden luetteleminen ovat poliittista toimintaa eli alueen luonnollistamista tai sen ylläpitoa.
Tutkielmassa etsitään vastausta myös kysymykseen miksi Ilves ja Laar alkoivat korostaa maansa pohjoismaalaisuutta. Perustelut olivat usein suunnattu Latviaa ja Liettuaa vastaan. Viron johtavissa piireissä oli siihen aikaan vahva pyrkimys päästä sekä Natoon että Euroopan unioniin ja tulla muidenkin silmissä hyväksytyiksi osana Länttä. Jossakin vaiheessa Virossa alettiin pelätä kahden muun Baltian maan hidastavan Viron omaa integraatiota Länteen. Silloin alettiin piirtää rajaa Viron ja Latvian sekä Liettuan välille.
Pohjoismaa-diskurssia voikin pitää osana Länsi-diskurssia, jolla Viroa yritettiin liittää omana pidettyyn viiteryhmään eli Länteen. Koska Pohjoismaa-diskurssi on osa Länsi-diskurssia, sitä ei voi kuitenkaan pitää pelkästään pyrkimyksenä erottautua Latviasta ja Liettuasta vaan myös Venäjästä, sillä Länsi-puhe on jo määritelmällisesti erottautumista Venäjästä.
Tapoja selvitetään analysoimalla Ilveksen ja Laarin puheita ja lehtikirjoituksia. Perustelut olivat yleensä aina samat, joten tutkimukseen on valittu edustavimmat näytteet. Niitä tutkitaan retoriikan keinoin. Chaïm Perelmanin ajatuksia käytetään määrittäessä tekstien yleisöä ja vakuuttamistapoja, varsinaisia argumentteja analysoidaan Stephen Toulminin kehittämän argumentin anatomia -rakenteen avulla.
Tutkielman lähtökohtana on sosiaalinen konstruktivismi, joten todellisuutta ja maailmaa ei oteta annettuina vaan niitä pidetään sosiaalisesti rakennettuina. Pohjoismaat käsitetään alueeksi, joka saattaa aikojen kuluessa muuttua. Tätä havainnollistetaan Iver B. Neumannin käsityksellä alueiden rakentajista (region builders), jotka rakentavat tietyn alueen, pyrkivät tekemään siitä yleisesti hyväksytyn ja pitävät sitä yllä. Tärkeää on alueen tekeminen luonnolliseksi. Silloin esitellään aluetta yhdistäviä seikkoja, joita löytyykin lähes aina. Yhdistävät seikat ja niiden luetteleminen ovat poliittista toimintaa eli alueen luonnollistamista tai sen ylläpitoa.
Tutkielmassa etsitään vastausta myös kysymykseen miksi Ilves ja Laar alkoivat korostaa maansa pohjoismaalaisuutta. Perustelut olivat usein suunnattu Latviaa ja Liettuaa vastaan. Viron johtavissa piireissä oli siihen aikaan vahva pyrkimys päästä sekä Natoon että Euroopan unioniin ja tulla muidenkin silmissä hyväksytyiksi osana Länttä. Jossakin vaiheessa Virossa alettiin pelätä kahden muun Baltian maan hidastavan Viron omaa integraatiota Länteen. Silloin alettiin piirtää rajaa Viron ja Latvian sekä Liettuan välille.
Pohjoismaa-diskurssia voikin pitää osana Länsi-diskurssia, jolla Viroa yritettiin liittää omana pidettyyn viiteryhmään eli Länteen. Koska Pohjoismaa-diskurssi on osa Länsi-diskurssia, sitä ei voi kuitenkaan pitää pelkästään pyrkimyksenä erottautua Latviasta ja Liettuasta vaan myös Venäjästä, sillä Länsi-puhe on jo määritelmällisesti erottautumista Venäjästä.