Yhdentynyt Saksa - yhdentyvä kansakunta? Diskurssianalyyttinen tulkinta kansallisen identiteetin representaatioista Saksan liittotasavallan poliittisen johdon puheissa 1997 - 2000.
NIEMELÄ, MARITA (2002)
2002
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11339
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11339
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 1 2. TYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 4 2.1. KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN KOLMAS DEBATTI 4 2.2. KONSTRUKTIVISMI 6 2.2.1. Konventionaalinen ja kriittinen konstruktivismi 6 2.2.2. Konstruktivistinen maailmankuva 8 2.3. POSTSTRUKTURALISMI 12 2.3.1. Tieto, teoria ja totuus poststrukturalistisesta näkökulmasta 12 2.3.2. Poststrukturalismi kriittisenä tulkintastrategiana 13 2.3.3. Käsitteelliset oppositiot 16 2.4. KONSTRUKTIO VAI DEKONSTRUKTIO? 18 2.4.1. Käytännön tutkimuksen näkökohtia 18 2.4.2. Kriittinen rekonstruktio 19 3. IDENTITEETTI KRIITTISESSÄ VIITEKEHYKSESSÄ 22 3.1. IDENTITEETIN NARRATIIVINEN JA PLURALISTINEN ONTOLOGIA 22 3.2. IDENTITEETTI, ERILAISUUS JA TOISEUS 25 3.3. IDENTITEETTI TUTKIMUSKOHTEENA 28 4. TUTKIELMAN MENETELMÄLLINEN VIITEKEHYS 29 4.1. DISKURSSIANALYYSI TUTKIMUSMENETELMÄNÄ 29 4.2. MENETELMÄN SUHDE TYÖN TEOREETTISEEN VIITEKEHYKSEEN 31 4.3. MENETELMÄN SUHDE AINEISTOON 32 5. DISKURSSIT JA VALTA 34 5.1. DISKURSSI KÄSITTEENÄ JA KIELELLISENÄ ILMIÖNÄ 34 5.2. DISKURSSIEN VÄLISET VALTASUHTEET 36 5.3. DISKURSSIEN TUOTTAMAT VALTASUHTEET 37 5.4. KOLMIPORTAINEN TUTKIMUSTEHTÄVÄ 39 5.4.1. Diskurssien tunnistaminen aineistosta 40 5.4.2. Diskurssien keskinäiset suhteet ja hegemonisten diskurssien paikantaminen 41 5.4.3. Diskurssien tuottamien seurausten tulkinta 43 6. AINEISTON ANALYYSI JA HEGEMONISET OSADISKURSSIT 44 6.1. YHTENÄISYYSDISKURSSI 46 6.2. MUUTOSDISKURSSI 49 6.3. VELVOLLISUUSDISKURSSI 53 7. DISKURSIIVINEN TODELLISUUS JA NARRATIIVI KANSAKUNNASTA 56 7.1. JÄRJESTYSTÄ TUOTTAVAT TILAT 56 7.2. KUNNON KANSALAISEN SUBJEKTIPOSITIOT 59 7.2.1. Sankarillinen itäsaksalainen 59 7.2.2. Solidaarinen länsisaksalainen 64 7.3. KANSAKUNNAN NARRATIIVIN SOSIAALISET SUHTEET JA HIERARKIAT 66 7.4. MIKSI ITÄ ON TOINEN? 69 8. VAIHTOEHTOISTEN DISKURSSIEN MAHDOLLISUUDESTA 72 8.1. HEGEMONISTEN DISKURSSIEN KAMPPAILU ASEMASTAAN 74 8.2. VAIHTOEHTOINEN TASA-ARVOISTAMISDISKURSSI 75 9. JOHTOPÄÄTÖKSET 79 LÄHTEET 85
Tiivistelmä
Pro gradu -työni aiheena on yhdentyneen Saksan kansallisen identiteetin rakennusprosessi idän ja lännen kohtaamisen kontekstissa. Tutkielmassa pohdin sitä, miten aikaisempaa jakoa itä- ja länsisaksalaisiin käsitellään nykyisissä kansallisen identiteetin diskursseissa yhdentyneestä Saksasta puhuttaessa. Kysymyksenä on se, miten itä ja länsi esitetään Saksan liittotasavallan poliittisen johdon puheissa ja mikä on niiden merkitys kansalliselle identiteetille. Erityisesti olen kiinnostunut siitä, mikä on idän rooli eli onko se tasa-arvoinen osa nykyistä Saksaa ja sen kansallista identiteettiä vai onko se jollain tavalla toinen. Tutkielman järjestäviä käsitteitä ovat identiteetti ja valta. Identiteettiä ei tarkastella yksiselitteisenä ja ongelmattomana käsitteenä, vaan huomio kiinnittyy yhtäältä identiteetin rakennusprosessin vahvistamiin valtasuhteisiin ja toisaalta vallan tuottavaan vaikutukseen identiteetin representaatioissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu kahden kansainvälisen politiikan orientaation kriittisen konstuktivismin ja poststrukturalismin vuoropuhelun kautta. Menetelmällisenä lähtökohtana työssä toimii diskurssianalyyttinen traditio.
Aineiston analyysissä osoittautui, että yhdentyminen merkityksellistyy länsisaksalaisten arvojen ja teemojen kautta ja aineistoa hallitsevat hegemoniset diskurssit tukevat toinen toistaan läntisen ylivallan tuottamisen hyväksi. Poliittisen johdon representaatioissa länsi ja länsisaksalaisuus tuotetaan normaalina ja ’hyvänä’, kun taas itä ja itäsaksalaisuus tuotetaan tästä normaaliudesta poikkeavana ja edelleen alempiarvoisena. Kansallista identiteettiä rakennetaan tällä tavoin lännen ylivallan ympärille ja yhdentyminen tuotetaan varsin läntisestä perspektiivistä vahvemman ja heikomman kohtaamisena, joka tapahtuu lännen ehdoilla ja sitä entisestään vahvistaen. Idän ja lännen välinen valtahierarkia luonnollistetaan ja lännen ylivaltaa korostava järjestys tuotetaan ja vahvistetaan uudelleen diskursiivisten strategioiden ja käytäntöjen kautta.
Aineiston analyysissä osoittautui, että yhdentyminen merkityksellistyy länsisaksalaisten arvojen ja teemojen kautta ja aineistoa hallitsevat hegemoniset diskurssit tukevat toinen toistaan läntisen ylivallan tuottamisen hyväksi. Poliittisen johdon representaatioissa länsi ja länsisaksalaisuus tuotetaan normaalina ja ’hyvänä’, kun taas itä ja itäsaksalaisuus tuotetaan tästä normaaliudesta poikkeavana ja edelleen alempiarvoisena. Kansallista identiteettiä rakennetaan tällä tavoin lännen ylivallan ympärille ja yhdentyminen tuotetaan varsin läntisestä perspektiivistä vahvemman ja heikomman kohtaamisena, joka tapahtuu lännen ehdoilla ja sitä entisestään vahvistaen. Idän ja lännen välinen valtahierarkia luonnollistetaan ja lännen ylivaltaa korostava järjestys tuotetaan ja vahvistetaan uudelleen diskursiivisten strategioiden ja käytäntöjen kautta.