The Themes and Symbols and Imagery in F.Scott Fitzgerald´s The Great Gatsby.
MÄKI-RUNSAS, MERVI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄKI-RUNSAS, MERVI
2002
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-12Tiivistelmä
Pro gradu tutkielmassani tarkastelen sitä, kuinka kielikuvat ja symbolit vievät eteenpäin teemoja F. Scott Fitzgeraldin The Great Gatsby romaanissa. Lähtökohta on tekstuaalinen. Alustavan tutkimuksen perusteella tietyt teemat ja kielikuvat ja symbolit näyttivät toistuvan. Teemat valittiin lähemmän tarkastelun perustaksi. Symbolit ja kielikuvat tunnistettiin konteksteissaan. Lopullisessa tarkastelussa kielikuvat ja symbolit luokiteltiin teemoittain.
Kirjan päähenkilö, Jimmy Gatz, loi itselleen uuden identiteetin, Jay Gatsbyn, 17-vuotiaana. Hänen identiteettinsä hauraus näkyy kielikuvien ja symbolien tasolla oraalisuudessa ja nostalgian kaipuussa. Monet kielikuvat viittaavat myös persoonan dualistisuuteen. Jay Gatsby kärsii myös voimakkaasta ja sadistisesta halusta sulautua rakastettuunsa Daisy Fayhin, mikä ei ole osoitus todellisesta läheisyydestä, vaan halusta saada sosiaalista arvostusta solmimalla suhde sosiaalisesti arvostettuun kaunottareen. Vallan, yhteiskuntaluokkien ja rahan teemat näkyvät myös kielikuvissa ja symboleissa. Jako yhteiskuntaluokkiin näkyy pääasiassa kielikuvissa ja symboleissa, jotka liittyvät peruselementteihin, kuten maahan, ilmaan ja veteen sekä valoon ja väreihin. Raha aiheuttaa moraalista, emotionaalista ja henkistä sekasortoa. Monet henkilöt heijastelevat myös muutoksesta johtuvaa levottomuutta ja juurettomuutta, joka voidaan yhdistää moraali-teemaan. Tämä näkyy kielikuvissa usein metamorfo!
osina. Maallistuneessa kulttuurissa kertoja ironisesti näkee eri asuinalueet taivaana, helvettinä, Eedenin paratiisina tai kiirastulena. Hengen dualistisuus näkyy selvimmin väreissä sininen ja keltainen, mutta myös muut kielikuvat ja symbolit kuvastelevat tätä kaksinaisuutta. Kautta koko romaanin esiintyy sekä historiallisia että ajattomia elementtejä. Myyteistä selvimpänä kuvastuu myytti Phaetonista. Spenglerin historiallis-filosofinen aika-käsitys, joka yhdistää ajattoman ja historiallisen, on läsnä. Kaksinaisuus näkyy myös suhteessa inhimilliseen kokemukseen: elämää kuvataan sekä romanttisesti että realistisesti. Fitzgeraldin esteettinen ihanne näkyy hänen käsityksessään taiteesta. Ihanteellisessa tapauksessa ihminen pystyy pitämään kiinni kahdesta käsityksestä yhtä aikaa säilyttäen kuitenkin toimintakyvyn. Unelma yhdistetään kuunvaloon ja keinovaloon auringonvalon liittyessä realismiin. Yksittäisen kielikuvan muutos heijastelee usein unelman muuttumista painajaiseksi. Vaikka romaani kertoo Amerikasta liittäen sen vahvasti yksityiskohtien kautta aikansa keski- ja yläluokan elämään, on siinä myös viittauksia koko länsimaiseen sivistykseen. Myyttiset kielikuvat ja symbolit kautta koko romaanin tuovat universaalisuuden tuntua ja viimeisellä sivulla suurelta osin kielikuvien avulla romaani saavuttaa sen universaalisuuden, joka on ollut latenttina koko ajan.
Kirjan päähenkilö, Jimmy Gatz, loi itselleen uuden identiteetin, Jay Gatsbyn, 17-vuotiaana. Hänen identiteettinsä hauraus näkyy kielikuvien ja symbolien tasolla oraalisuudessa ja nostalgian kaipuussa. Monet kielikuvat viittaavat myös persoonan dualistisuuteen. Jay Gatsby kärsii myös voimakkaasta ja sadistisesta halusta sulautua rakastettuunsa Daisy Fayhin, mikä ei ole osoitus todellisesta läheisyydestä, vaan halusta saada sosiaalista arvostusta solmimalla suhde sosiaalisesti arvostettuun kaunottareen. Vallan, yhteiskuntaluokkien ja rahan teemat näkyvät myös kielikuvissa ja symboleissa. Jako yhteiskuntaluokkiin näkyy pääasiassa kielikuvissa ja symboleissa, jotka liittyvät peruselementteihin, kuten maahan, ilmaan ja veteen sekä valoon ja väreihin. Raha aiheuttaa moraalista, emotionaalista ja henkistä sekasortoa. Monet henkilöt heijastelevat myös muutoksesta johtuvaa levottomuutta ja juurettomuutta, joka voidaan yhdistää moraali-teemaan. Tämä näkyy kielikuvissa usein metamorfo!
osina. Maallistuneessa kulttuurissa kertoja ironisesti näkee eri asuinalueet taivaana, helvettinä, Eedenin paratiisina tai kiirastulena. Hengen dualistisuus näkyy selvimmin väreissä sininen ja keltainen, mutta myös muut kielikuvat ja symbolit kuvastelevat tätä kaksinaisuutta. Kautta koko romaanin esiintyy sekä historiallisia että ajattomia elementtejä. Myyteistä selvimpänä kuvastuu myytti Phaetonista. Spenglerin historiallis-filosofinen aika-käsitys, joka yhdistää ajattoman ja historiallisen, on läsnä. Kaksinaisuus näkyy myös suhteessa inhimilliseen kokemukseen: elämää kuvataan sekä romanttisesti että realistisesti. Fitzgeraldin esteettinen ihanne näkyy hänen käsityksessään taiteesta. Ihanteellisessa tapauksessa ihminen pystyy pitämään kiinni kahdesta käsityksestä yhtä aikaa säilyttäen kuitenkin toimintakyvyn. Unelma yhdistetään kuunvaloon ja keinovaloon auringonvalon liittyessä realismiin. Yksittäisen kielikuvan muutos heijastelee usein unelman muuttumista painajaiseksi. Vaikka romaani kertoo Amerikasta liittäen sen vahvasti yksityiskohtien kautta aikansa keski- ja yläluokan elämään, on siinä myös viittauksia koko länsimaiseen sivistykseen. Myyttiset kielikuvat ja symbolit kautta koko romaanin tuovat universaalisuuden tuntua ja viimeisellä sivulla suurelta osin kielikuvien avulla romaani saavuttaa sen universaalisuuden, joka on ollut latenttina koko ajan.