Taipuuko teräskin itsearvioinnilla? Case: Rautaruukki Metform.
ITÄLUOTO, MARI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
ITÄLUOTO, MARI
2002
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-10Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 4 1.1 Taustaa 4 1.2 Tutkimusongelma ja tavoitteet 6 1.3 Tutkimusmetodi 6 1.4 Tutkimuksen rajaus ja keskeiset käsitteet 7 1.5 Tutkielman rakenne 7 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN OSUUS 8 2.1 Organisaation kehittäminen 8 2.1.1 Laatutyö organisaation kehittämisessä 10 2.1.2 Organisaation kehittämisen laatutyökalut 11 2.2 Itsearviointi 14 2.2.1 Itsearvioinnin hyödyt ja vaikeudet 16 2.2.2 Itsearvioinnin edellytykset 19 2.3 EFQM-malli 23 2.3.1 Yleistä EFQM:sta 23 2.3.2 EFQM-mallin arviointiperiaatteet 24 2.3.3 EFQM-mallin rakenne ja dynamiikka 27 2.3.4 Kritiikkiä EFQM-mallia kohtaan 29 2.3.5 EFQM-mallin lähestymistavat 31 2.3.6 Itsearviointiprosessi 35 2.3.7 Laatupalkintokilpailu ja pisteytys 39 2.4 EFQM-mallin soveltaminen 41 2.4.1 EFQM-malli strategisen johtamisen välineenä 42 2.4.2 EFQM-malli liiketoiminnallisella ja operatiivisella tasolla 46 2.4.3 EFQM-malli auditointityökaluna 47 2.4.4 Yhteiset tekijät menestyneille EFQM-mallin soveltajille 48 2.5 Yhteenveto teoreettisesta osuudesta 49 3 TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN OSUUS 51 3.1 Tutkimusmenetelmät 51 3.1.1 Tutkimusprosessin eteneminen 51 3.1.2 Aineiston keruu 51 3.2 Rautaruukki Metform 52 3.2.1 Kohdeyritys 52 3.2.2 Toiminnan yleiskuvaus ja organisaatiorakenne 53 3.2.3 Toimialan ja organisaation erityisvaatimukset itsearvioinnille 54 3.3 Itsearviointi Rautaruukki Metformissa 55 3.3.1 Mitä tähän mennessä on tehty? 55 3.3.2 Itsearvioinnin tavoitteet 58 3.3.3 Itsearvioinnin suunnittelu ja rakentaminen EFQM-malli viitekehyksenä 58 3.3.4 Pilotin toteutus ja tulokset 62 3.4 Itsearvioinnin soveltaminen Rautaruukki Metformissa 65 4 ITSEARVIOINTIMALLIN ARVIOINTI 69 4.1 Kohdeorganisaation tavoitteiden toteutuminen 69 4.2 Kohdeorganisaation itsearvioinnin kehittyminen 70 4.3 Teorian ja käytännön kohtaaminen 71 4.4 Mallin muut ominaisuudet 74 5 PÄÄTELMÄT JA TIIVISTELMÄ 75 5.1 Tutkimuksen arviointia 75 5.2 Suositukset jatkotutkimukselle 77 5.3 Yhteenveto 78 LÄHTEET 81 LIITTEET 89 Liite 1: EFQM-mallin määritelmät 89 Liite 2: Pro-forma lomake 93 Liite 3: TUTKA pisteytystaulukko 94 Liite 4: Pisteytyksen yhteenvetotaulukko 95 Liite 5: Haastattelun teemat 96 Liite 6: Rautaruukki Metformin organisaatiokaavio 97 Liite 7: Metform Way'n pilottimalli 98 Liite 8: Kyselylomake 99 Liite 9: Projektien priorisointilomake 105 KUVIOT: KUVIO 1. Tutkielman rakenne 7 KUVIO 2. Itsearvioinnin edellytysten linkittyminen yrityksen suunnitteluun ja kehittämiseen 20 KUVIO 3. Itsearviointi ja suorituskyvyn parantaminen 22 KUVIO 4. EFQM-arviointimalli 25 KUVIO 5. Arviointialueiden rakenne 27 KUVIO 6. Syy-seurausvaikutus EFQM-mallin kolmen pääalueen välillä 28 KUVIO 7. Organisaation kypsyys versus panos ja lähestymistavan valinta 32 KUVIO 8. EFQM-mallin soveltaminen organisaation eri tasoilla 42 KUVIO 9. Itsearvioinnin ja BSC:n nivoutuminen 44 KUVIO 10. Rautaruukki Metformin liiketoimintaprosessi 53 KUVIO 11. Itsearvioinnin soveltaminen Rautaruukki Metformissa 66 KUVIO 12. Metformin strategiakello 69 TAULUKOT: TAULUKKO 1. Itsearviointiprosessin hyödyt ja vaikeudet 17 TAULUKKO 2. Itsearvioinnin eteneminen 36 TAULUKKO 3. Yhteenveto Metformin itsearvioinnista 55 TAULUKKO 4. Metformin itsearvioinnin eri tasojen vaihtoehtojen tarkastelua 57
Tiivistelmä
Asiasanat: ITSEARVIOINTI, EFQM-MALLI, ORGANISAATION KEHITTÄMINEN, JATKUVA PARANTAMINEN
Itsearvioinnin rooli yrityksen johtamisessa on kasvattanut merkitystään viime vuosina. Sisäisestä toiminnasta halutaan mahdollisimman vahva, jotta ulkoinen turbulenssi ja kilpailukentän haasteet voidaan kohdata. Ongelmaksi koetaan itsearvioinnin soveltaminen omaan toimintaan ja laatupalkintomallien hyödyntäminen.
Tutkimusaiheena oli itsearviointi organisaation kehittämisen välineenä. Tutkimuksen tavoitteena oli suunnitella kohdeorganisaatiolle, Rautaruukki Metformille, itsearvioinnin malli. Itsearviointi rakennettiin EFQM-viitekehykseen perustuen. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa luotiin rakennettavan mallin tarvitsema teoreettinen pohja, jossa käsiteltiin itsearviointia ja EFQM-mallin soveltamista johtamisen välineenä. EFQM-mallin ja Balanced Scorecardin nivoutuminen oli myös osa tutkimuksen kokonaisuutta. Lisäksi itsearvoinnin ja EFQM-mallin kriittinen tarkastelu oli teoreettisen osuuden tavoite.
Tutkimusaineisto koostui pääasiassa kvalitatiivisesta aineistosta, josta teemahaastattelut muodostivat keskeisimmän roolin. Haastattelujen tarkoituksena oli saada tietoa aikaisemmista itsearvioinneista ja niiden pohjalta muodostaa käsitys suunniteltavaan malliin. Toissijaisena aineistona käytettiin kohdeyrityksen laajaa sisäistä kirjallista materiaalia, joka liittyi edellisiin itsearviointeihin. Lisäksi tietoa hankittiin kahden seminaarin avulla, joissa käsiteltiin muiden organisaatioiden itsearviointia.
Työn tärkein tulos on suunniteltu malli, jossa itsearviointi on linkitetty kohdeorganisaation liiketoimintaan ja strategisiin tavoitteisiin, Balanced Scorecardiin. Mallia testattiin pilotin avulla, joka kohdistui asiakkuuden hallinnan prosessiin. Pilotissa käytettiin pika-arviointia, joka oli uusi menetelmä kohdeorganisaatiossa. Itsearvioinnille asetettiin tavoitteeksi kehitysehdotuksen tuottaminen, sisäisen todellisuuden arviointi ja prosessiajattelun edistäminen. Arviointi tuotti kehitysehdotuksia, jotka perustuivat strategisiin lähtökohtiin. Sisäisen todellisuuden arviointi ja prosessiajattelun edistäminen ovat pitkän aikavälin tavoitteita, eikä niiden toteutumisesta voida pilotin perusteella tehdä aukottomia johtopäätöksiä. Lisäksi mallin rakennusprosessia voidaan itsessään pitää tutkimustuloksena, sillä kyselylomaketta laatiessa monia asioita pohdittiin organisaation menestystekijöiden pohjalta. Tiedon välittäminen ei suinkaan ole vähäisin tulos, joka itsearvioinnin pilotilla saatiin aikaiseksi.
Itsearvioinnin rooli yrityksen johtamisessa on kasvattanut merkitystään viime vuosina. Sisäisestä toiminnasta halutaan mahdollisimman vahva, jotta ulkoinen turbulenssi ja kilpailukentän haasteet voidaan kohdata. Ongelmaksi koetaan itsearvioinnin soveltaminen omaan toimintaan ja laatupalkintomallien hyödyntäminen.
Tutkimusaiheena oli itsearviointi organisaation kehittämisen välineenä. Tutkimuksen tavoitteena oli suunnitella kohdeorganisaatiolle, Rautaruukki Metformille, itsearvioinnin malli. Itsearviointi rakennettiin EFQM-viitekehykseen perustuen. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa luotiin rakennettavan mallin tarvitsema teoreettinen pohja, jossa käsiteltiin itsearviointia ja EFQM-mallin soveltamista johtamisen välineenä. EFQM-mallin ja Balanced Scorecardin nivoutuminen oli myös osa tutkimuksen kokonaisuutta. Lisäksi itsearvoinnin ja EFQM-mallin kriittinen tarkastelu oli teoreettisen osuuden tavoite.
Tutkimusaineisto koostui pääasiassa kvalitatiivisesta aineistosta, josta teemahaastattelut muodostivat keskeisimmän roolin. Haastattelujen tarkoituksena oli saada tietoa aikaisemmista itsearvioinneista ja niiden pohjalta muodostaa käsitys suunniteltavaan malliin. Toissijaisena aineistona käytettiin kohdeyrityksen laajaa sisäistä kirjallista materiaalia, joka liittyi edellisiin itsearviointeihin. Lisäksi tietoa hankittiin kahden seminaarin avulla, joissa käsiteltiin muiden organisaatioiden itsearviointia.
Työn tärkein tulos on suunniteltu malli, jossa itsearviointi on linkitetty kohdeorganisaation liiketoimintaan ja strategisiin tavoitteisiin, Balanced Scorecardiin. Mallia testattiin pilotin avulla, joka kohdistui asiakkuuden hallinnan prosessiin. Pilotissa käytettiin pika-arviointia, joka oli uusi menetelmä kohdeorganisaatiossa. Itsearvioinnille asetettiin tavoitteeksi kehitysehdotuksen tuottaminen, sisäisen todellisuuden arviointi ja prosessiajattelun edistäminen. Arviointi tuotti kehitysehdotuksia, jotka perustuivat strategisiin lähtökohtiin. Sisäisen todellisuuden arviointi ja prosessiajattelun edistäminen ovat pitkän aikavälin tavoitteita, eikä niiden toteutumisesta voida pilotin perusteella tehdä aukottomia johtopäätöksiä. Lisäksi mallin rakennusprosessia voidaan itsessään pitää tutkimustuloksena, sillä kyselylomaketta laatiessa monia asioita pohdittiin organisaation menestystekijöiden pohjalta. Tiedon välittäminen ei suinkaan ole vähäisin tulos, joka itsearvioinnin pilotilla saatiin aikaiseksi.