Tietoyhteiskuntastrategioiden vaikutus verkkosisältötuotantoon Suomen yleisissä kirjastoissa.
VIKMAN, IRINA (2002)
2002
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11315
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11315
Sisällysluettelo
1. Tutkimusongelma ja keskeiset käsitteet 1.1. Tutkimusongelma 1.2. Keskeiset käsitteet 1.2.1. Tieto ja informaatio 1.2.2. Tietoyhteiskunta ja informaatioyhteiskunta 1.2.3. Tietohuolto 1.2.4. Sisältötuotanto 1.2.5. Tietoyhteiskuntastrategiat 2. Kirjastot suomalaisissa tietoyhteiskuntastrategioissa 2.1. Tietohuollon kehittämisstrategia 2.2. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia vuosina 1995-1999 2.3. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia vuosina 2000-2004 2.4. Kulttuurinen tietoyhteiskunta 2.5. Oppimisen, luovuuden ja osaamisen Suomi II 2.6. Eurooppalainen tietoyhteiskunta 2.7. Tietoyhteiskuntastrategioiden ja yleisten kirjastojen nykytilanteen suhteesta 2.8. Tietoyhteiskuntastrategioiden kritiikkiä 2.8.1. Tiedon asema tietoyhteiskunnassa 2.8.2. Tietoyhteiskuntastrategioiden taustaideologian arviointi 2.8.2.1. Isänmaallinen retoriikka 2.8.2.2. Strategioiden asiakaslähtöisyys ja teknologia 2.8.2.3. Strategioiden rakenteen luonne 2.8.2.4. Retorinen vakuuttelu strategioissa 3. Tietoyhteiskunta ja kirjastojen strateginen suunnittelu 3.1. Yleisiä käsityksiä tietoyhteiskunnasta 3.2. Yleiset kirjastot julkisena tilana tietoyhteiskunnassa 3.3. Yleisten kirjastojen strateginen suunnittelu 3.3.1. Ontarion osavaltion yleisten kirjastojen yhteinen strategia 3.3.2. Helsingin kaupunginkirjaston tietostrategia 4. Empiirisen tutkimuksen toteutus 4.1. Tutkimusmenetelmä 4.2. Tutkimusaineiston keruu 4.3. Aineiston analyysin periaatteet 5. Tietoyhteiskuntastrategiat kirjastojen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa 5.1. Tietolähde 5.2. Keskustelun seuraaminen 5.3. Uusi toiminta 5.4. Kirjaston oma suunnittelu 5.5. Kirjastoa koskeva kunnallinen päätöksenteko ja tuki 6. Kirjastot verkkosisältötuottajina 6.1. Valtakunnalliset yhteishankkeet ja verkkopalvelutuotanto 6.2. Valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen verkkosisältötuotanto 6.3. Sisältötuotannon eri muodot 6.4. Lisäarvo, -työ ja -kustannukset 6.5. Valtionavustukset 6.6. Verkkopalvelujen käyttäjämäärien kartoitus 7. Yhteistyö ja tulevaisuudennäkymät 7.1. Palvelumahdollisuudet nykyresursseilla 7.2. Omat ja yhteiset hankkeet 7.3. Koulutus-, tuki- ja yhteistyötarpeet 7.4. Markkinointi päättäjille 7.5. Tulevaisuudennäkymät 8. Erikokoisten kirjastojen väliset erot 9. Johtopäätökset Lähteet Liitteet Liite 1. Kuvio 1.1. Opetusministeriön sisältötuotantokuvio Liite 2. Kuvio 3.1. Kirjaston strategisen suunnittelun prosessi. Kuvio 3.2. SWOT-analyysi Liite 3. EU:n neljännen puiteohjelman tutkimushankkeet, joihin pääsi mukaan suomalaisia osallistujia vuonna 1995 Liite 4. Yleisille kirjastoille lähetetty kyselyyn liittyvä sähköpostiviesti Liite 5. Saate kyselyyn tietoyhteiskuntastrategioiden toteutumisesta Suomen yleisissä kirjastoissa Liite 6. Kysely tietoyhteiskuntastrategioiden toteutumisesta Suomen yleisissä kirjastoissa Liite 7. Kuvio 6.6. Verkkosisältötuotannon muodot
Tiivistelmä
Tutkielma pyrkii selvittämään, miten opetusministeriön laatimissa tietoyhteiskuntastrategioissa kirjastotoiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat Suomen yleisten kirjastojen toiminnassa: millaisina tietoyhteiskuntastrategioiden tavoitteet koetaan, kuinka tietoyhteiskuntastrategiat vaikuttavat suunnittelutoimintaan, kuinka sisältötuotanto on toteutunut sekä tunnistamaan eroja erikokoisten kirjastojen välillä.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselymenetelmällä (survey). Www-kyselylomake lähetettiin kaikkiin Suomen yleisiin kirjastoihin Ahvenanmaata lukuunottamatta. Kysely toteutettiin loka- ja marraskuussa 2001 sekä tammi-helmikuussa 2002. Kyselyyn vastasi 132 kirjastoa eli 30,6% Suomen yleisistä pääkirjastoista. Vastausprosentti on tyydyttävä ja tulokset suuntaa-antavia. Tutkielmassa hyödynnetään metodien välistä triangulaatiota. Kyselyn suljetut kysymykset analysoitiin tilastollisesti yksiulotteisina jakaumina ja ristiintaulukoimalla ja avoimet kysymykset laadullisesti soveltamalla aineistolähtöistä teoriaa.
Tulokset osoittavat eroja erikokoisten kirjastojen tietoyhteiskuntakehityksessä. Suurissa kirjastoissa on kartoitettu verkkopalvelujen käyttäjämääriä sekä haettu avustusta yhteishankkeiden lisähenkilöstön palkkaukseen useammin kuin keskisuurissa ja pienissä kirjastoissa. Suurilla kirjastoilla on paremmat mahdollisuudet osallistua tietoverkkojen valtakunnalliseen sisältötuotantoon. Lisäksi niillä on oman tietoyhteiskuntastrategian ohella enemmän muita tietoyhteiskuntaan liittyviä kehittämissuunnitelmia kuin pienillä kirjastoilla.
Tietoyhteiskuntastrategiat ovat vaikuttaneet toiminnan suunnitteluun: suurimmalla osalla kirjastoista on tietoyhteiskuntaan liittyviä kehittämissuunnitelmia. Tietoyhteiskuntastrategiat ovat tuoneet jonkin verran uutta toimintaa kirjastoihin. Kirjallisesti laadittuja omia tietoyhteiskuntastrategioita ei kuitenkaan vielä ole. Kansalliset tietoyhteiskuntastrategiat ovat vaikuttaneet kirjastojen teknisen infrastrukruurin kehittämiseen sekä jonkin verran kirjastojen pitkän ja keskipitkän aikavälin suunnitteluun. Alueelliset tietoyhteiskuntastrategiat ovat vaikuttaneet suunnitteluun jonkin verran tai melko vähän. Kunnalliset tietoyhteiskuntastrategiat ovat vaikuttaneet kirjastojen toimintaan vain jonkin verran.
Yleisten kirjastojen kyky panostaa valtakunnallisiin yhteishankkeisiin on yllättävän heikko. Tietoverkkojen valtakunnalliseen sisältötuotantoon osallistuu vain harva kirjasto, sitä vastoin alueelliseen sisältötuotantoon osallistutaan selvästi useammin. Paikalliseen sisältötuotantoon osallistutaan huomattavasti useammin. Verkkopalvelujen tuotantoon osallistuu selvä enemmistö kirjastoista. Verkkosisältötuotanto on hyvin monipuolista ja runsasta. Verkkopalvelujen tuotantoon saatujen avustusten lähteistä tärkein on opetusministeriö.
Tietoyhteiskuntastrategioissa mainitut yleisten kirjastojen toimintatavoitteet edellyttävät kirjastotoiminnan lisäresurssointia kaikenkokoisissa kirjastoissa. Yli puolet vastanneista pitää huonona tai mahdottomana tulevaisuuden kirjastopalvelujen tuottamista nykyresursseilla. Pessimistissävyisiä tulevaisuudennäkymiä nousi esille kaikenkokoisissa kirjastoissa. Määrärahoja tarvittaisiin ehdottomasti nykyistä enemmän, jotta kirjastojen palvelutaso vastaisi tietoyhteiskuntastrategioissa esitettyjä vaatimuksia myös tulevaisuudessa.
Asiasanat: yleiset kirjastot, kirjastojen strateginen suunnittelu, tietoyhteiskuntastrategiat, verkkosisältötuotanto
Tutkimusaineisto kerättiin kyselymenetelmällä (survey). Www-kyselylomake lähetettiin kaikkiin Suomen yleisiin kirjastoihin Ahvenanmaata lukuunottamatta. Kysely toteutettiin loka- ja marraskuussa 2001 sekä tammi-helmikuussa 2002. Kyselyyn vastasi 132 kirjastoa eli 30,6% Suomen yleisistä pääkirjastoista. Vastausprosentti on tyydyttävä ja tulokset suuntaa-antavia. Tutkielmassa hyödynnetään metodien välistä triangulaatiota. Kyselyn suljetut kysymykset analysoitiin tilastollisesti yksiulotteisina jakaumina ja ristiintaulukoimalla ja avoimet kysymykset laadullisesti soveltamalla aineistolähtöistä teoriaa.
Tulokset osoittavat eroja erikokoisten kirjastojen tietoyhteiskuntakehityksessä. Suurissa kirjastoissa on kartoitettu verkkopalvelujen käyttäjämääriä sekä haettu avustusta yhteishankkeiden lisähenkilöstön palkkaukseen useammin kuin keskisuurissa ja pienissä kirjastoissa. Suurilla kirjastoilla on paremmat mahdollisuudet osallistua tietoverkkojen valtakunnalliseen sisältötuotantoon. Lisäksi niillä on oman tietoyhteiskuntastrategian ohella enemmän muita tietoyhteiskuntaan liittyviä kehittämissuunnitelmia kuin pienillä kirjastoilla.
Tietoyhteiskuntastrategiat ovat vaikuttaneet toiminnan suunnitteluun: suurimmalla osalla kirjastoista on tietoyhteiskuntaan liittyviä kehittämissuunnitelmia. Tietoyhteiskuntastrategiat ovat tuoneet jonkin verran uutta toimintaa kirjastoihin. Kirjallisesti laadittuja omia tietoyhteiskuntastrategioita ei kuitenkaan vielä ole. Kansalliset tietoyhteiskuntastrategiat ovat vaikuttaneet kirjastojen teknisen infrastrukruurin kehittämiseen sekä jonkin verran kirjastojen pitkän ja keskipitkän aikavälin suunnitteluun. Alueelliset tietoyhteiskuntastrategiat ovat vaikuttaneet suunnitteluun jonkin verran tai melko vähän. Kunnalliset tietoyhteiskuntastrategiat ovat vaikuttaneet kirjastojen toimintaan vain jonkin verran.
Yleisten kirjastojen kyky panostaa valtakunnallisiin yhteishankkeisiin on yllättävän heikko. Tietoverkkojen valtakunnalliseen sisältötuotantoon osallistuu vain harva kirjasto, sitä vastoin alueelliseen sisältötuotantoon osallistutaan selvästi useammin. Paikalliseen sisältötuotantoon osallistutaan huomattavasti useammin. Verkkopalvelujen tuotantoon osallistuu selvä enemmistö kirjastoista. Verkkosisältötuotanto on hyvin monipuolista ja runsasta. Verkkopalvelujen tuotantoon saatujen avustusten lähteistä tärkein on opetusministeriö.
Tietoyhteiskuntastrategioissa mainitut yleisten kirjastojen toimintatavoitteet edellyttävät kirjastotoiminnan lisäresurssointia kaikenkokoisissa kirjastoissa. Yli puolet vastanneista pitää huonona tai mahdottomana tulevaisuuden kirjastopalvelujen tuottamista nykyresursseilla. Pessimistissävyisiä tulevaisuudennäkymiä nousi esille kaikenkokoisissa kirjastoissa. Määrärahoja tarvittaisiin ehdottomasti nykyistä enemmän, jotta kirjastojen palvelutaso vastaisi tietoyhteiskuntastrategioissa esitettyjä vaatimuksia myös tulevaisuudessa.
Asiasanat: yleiset kirjastot, kirjastojen strateginen suunnittelu, tietoyhteiskuntastrategiat, verkkosisältötuotanto