Terveystieto ja koululaisen terveyden edistäminen kouluterveydenhoitajan näkökulmasta.
VIITALA, ANNE (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VIITALA, ANNE
2002
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-05Sisällysluettelo
1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS 2 2 TERVEYSTIETO OSANA KOULULAISEN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ 4 2.1 TERVEYSTIEDON SISÄLTÖ 4 2.2 TERVEYSOPISTA TERVEYSTIETOON 7 2.3 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA TERVEYSTIEDOSTA JA KOULUJEN TERVEYSKASVATUKSESTA 9 3 KOULUTERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHOITAJAN TYÖN VIITEKEHYKSENÄ 12 3.1 KOULUTERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄYTYMINEN JA TEHTÄVÄT 12 3.2 TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ KOULU 13 3.3 KOULUTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET AIKAISEMPIEN TUTKIMUSTEN POHJALTA 16 4 YHTEENVETO TEOREETTISISTA LÄHTÖKOHDISTA 23 5 TUTKIMUSTEHTÄVÄT 26 6 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 27 6.1 KOHDERYHMÄ JA AINEISTON HANKINTA 27 6.2 AINEISTON ANALYYSI 30 6.3 TUTKIMUKSEN EETTISET NÄKÖKOHDAT 32 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET 35 7.1 TERVEYSTIEDON SISÄLTÖ TERVEYDENHOITAJAN NÄKÖKULMASTA 35 7.1.1 Koululaisen hyvinvoinnin osa-alueet 36 7.1.1.1 Fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen 36 7.1.1.2 Sosiaalisen terveyden edistäminen 39 7.1.2 Ympäristön hyvinvoinnin osa-alueet 40 7.1.2.1 Ympäristön terveyden edistäminen 41 7.1.2.2 Yhteiskunnan arvojen välittäminen 42 7.2 TERVEYSTIEDON ORGANISOINTI TERVEYDENHOITAJAN NÄKÖKULMASTA 43 7.2.1 Terveydenhoitajan rooli terveyden edistäjänä 43 7.2.1.1 Terveydenhoitajan valmiudet osallistua terveystiedon opetukseen 44 7.2.1.2 Terveydenhoitajan osallistumismuodot 46 7.2.2 Terveydenhoitajan näkemys terveystiedon opettamisesta 49 7.2.2.1 Terveystiedon opettajan pätevyysvaatimukset 49 7.2.2.2 Opettamisen kehykset 51 8 POHDINTA 56 8.1 TUTKIMUKSEN TULOSTEN TARKASTELU 56 8.2 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS 60 8.3 JATKOTUTKIMUSHAASTEITA 63 LÄHTEET 65 LIITTEET
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kouluterveydenhoitajan näkemystä terveystiedon opettamisesta. Tutkimus oli osa hoitotieteen laitoksen suurempaa tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on perheen ja koulun yhteistyön kehittäminen. Tässä tutkimuksessa tutkimustehtävinä oli kuvata, millainen on terveydenhoitajan näkemys terveystiedon oppiaineen sisällöstä ja miten terveydenhoitajan mielestä terveystietoa tulisi kouluissa opettaa.
Tutkimuksen kohderyhmä koostui Lempäälän, Pirkkalan ja Ylöjärven kouluterveydenhoitajista. Haastateltavaksi valittiin terveydenhoitajia, joilla oli runsaasti työkokemusta kouluterveydenhuollosta. Yhteensä tutkimukseen haastateltiin kahdeksan terveydenhoitajaa teemahaastattelumenetelmällä. Saatu aineisto analysoitiin käyttäen laadullista induktiivista sisällön analyysiä, jossa pelkistetystä aineistosta ryhmiteltiin ensin alakategorioita. Muodostuneita kategorioita yhdisteltiin ja abstrahoitiin niin pitkälle kuin se oli sisällön kannalta mielekästä ja mahdollista.
Kouluterveydenhoitajien näkemys terveystiedon oppiaineesta muodostui terveystiedon oppiaineen sisällöstä ja aineen organisoinnista. Terveystiedon sisältö koostui yksilön hyvinvoinnin osa-alueista, kuten terveyden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta. Kategorian muodostivat maininnat elämäntapaohjeista, terveydestä ja sairaudesta, kasvusta ja kehityksestä, sosiaali- ja terveyspalveluista, itsehoidosta, itsetunnosta, ihmissuhdetaidoista sekä perhekasvatuksesta. Ympäristön hyvinvoinnin osa-alueina mainittiin ympäristön terveyden edistäminen ja yhteiskunnan arvojen välittäminen, joiden yhteydessä tunneilla käsiteltäisiin kouluyhteisön toimivuutta, ympäristön terveyttä, asennekasvatusta ja elämänarvoja. Terveystiedon organisointiin liittyen terveydenhoitajat kuvasivat omaa rooliaan terveystiedossa asiantuntija-rooliksi. Terveystiedon opettajaan liitettiin vaatimukset opettajan koulutuksesta, sisällön hallinnasta sekä opettajaksi sopivasta persoonasta. Opettamisen kehykset - kategoria muodostui terveydenhoitajien maininnoista, joissa määriteltiin aiheiden käsittelyn ajankohtia, opetusmenetelmiä ja kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyön tiivistämistä.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveystiedon opetussuunnitelmia laadittaessa. Oppiaineen sisällön kehittämisen lisäksi terveydenhoitajien näkemyksissä korostui tarve kouluyhteisön eri tahojen yhteistyön tiivistämiseen ja järjestelmällisen toiminnan kehittämiseen.
Tutkimuksen kohderyhmä koostui Lempäälän, Pirkkalan ja Ylöjärven kouluterveydenhoitajista. Haastateltavaksi valittiin terveydenhoitajia, joilla oli runsaasti työkokemusta kouluterveydenhuollosta. Yhteensä tutkimukseen haastateltiin kahdeksan terveydenhoitajaa teemahaastattelumenetelmällä. Saatu aineisto analysoitiin käyttäen laadullista induktiivista sisällön analyysiä, jossa pelkistetystä aineistosta ryhmiteltiin ensin alakategorioita. Muodostuneita kategorioita yhdisteltiin ja abstrahoitiin niin pitkälle kuin se oli sisällön kannalta mielekästä ja mahdollista.
Kouluterveydenhoitajien näkemys terveystiedon oppiaineesta muodostui terveystiedon oppiaineen sisällöstä ja aineen organisoinnista. Terveystiedon sisältö koostui yksilön hyvinvoinnin osa-alueista, kuten terveyden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta. Kategorian muodostivat maininnat elämäntapaohjeista, terveydestä ja sairaudesta, kasvusta ja kehityksestä, sosiaali- ja terveyspalveluista, itsehoidosta, itsetunnosta, ihmissuhdetaidoista sekä perhekasvatuksesta. Ympäristön hyvinvoinnin osa-alueina mainittiin ympäristön terveyden edistäminen ja yhteiskunnan arvojen välittäminen, joiden yhteydessä tunneilla käsiteltäisiin kouluyhteisön toimivuutta, ympäristön terveyttä, asennekasvatusta ja elämänarvoja. Terveystiedon organisointiin liittyen terveydenhoitajat kuvasivat omaa rooliaan terveystiedossa asiantuntija-rooliksi. Terveystiedon opettajaan liitettiin vaatimukset opettajan koulutuksesta, sisällön hallinnasta sekä opettajaksi sopivasta persoonasta. Opettamisen kehykset - kategoria muodostui terveydenhoitajien maininnoista, joissa määriteltiin aiheiden käsittelyn ajankohtia, opetusmenetelmiä ja kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyön tiivistämistä.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveystiedon opetussuunnitelmia laadittaessa. Oppiaineen sisällön kehittämisen lisäksi terveydenhoitajien näkemyksissä korostui tarve kouluyhteisön eri tahojen yhteistyön tiivistämiseen ja järjestelmällisen toiminnan kehittämiseen.