Oman elämänsä kapteeni? Riitelevä nuori nainen SinäMinä-lehden lukijan tarinoissa.
MÄKINEN, ARJA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄKINEN, ARJA
2002
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-04Tiivistelmä
Tutkimuskohteenani on nuoren naisen toiminta SinäMinä-lehden lukijan tarinoiden riitaepisodeissa. Lukijan tarinat ovat fiktiivisiä rakkauskertomuksia. Tarkastelen, millaisiin riitatilanteisiin lukijan tarinoissa kuvattu nuori nainen osallistuu ja mitä toimintamahdollisuuksia hänelle niissä avautuu. Tutkimuskysymykseni kuuluu, onko lukijan tarinoiden nuori nainen aktiivinen subjekti, joka omalla toiminnallaan pyrkii vaikuttamaan tapahtumien kulkuun. Aineistoni koostuu 34 riitaepisodista, jotka ovat peräisin viidestätoista vuonna 2000 julkaistusta lukijan tarinasta. Valitsin aineistokseni lukijan tarinoiden riitaepisodit, koska riita on tilanne, jossa kumpikin osallistuja puolustaa näkemyksiään. Näin ollen riitatilanteiden tutkiminen antaa sopivan kontekstin tarkkailla sitä, miten lukijan tarinoiden nuori toimii saavuttaakseen päämääränsä. Tutkimukseni on laadullista ja analyysini pääpiirteissään aineistolähtöistä. Tutkimusmenetelmänäni olen käyttänyt tyypittelyä ja teemoittelua. Tutkielmani taustalla olevat keskeiset teoreettiset käsitteet ovat toiminta, subjekti, subjektiviteetti, subjektipositio, vuorovaikutus, episodi, naistapaisuus ja selonteko.
Lukijan tarinoiden nuori nainen riitelee ikäisensä pojan, ikäisensä tytön tai oman äitinsä kanssa. Aineistossani esiintyy kolme pääasiallista riitateemaa. Nämä teemat ovat mustasukkaisuus, seurustelusuhteen olemassaolo ja laatu sekä huolestuminen toisen henkilön käyttäytymisestä. Kutakin teemaa käsittelevässä riidassa nuori nainen toimii erilaisesta subjektipositiosta käsin. Tavallisimmat tavat päättää riita ovat jommankumman riitaosapuolen myöntyminen toisen mielipiteeseen, riidan päättymien vailla ratkaisua ja vetäytyminen paikalta kesken riidan. Lähes aina vetäytyjä on nuori nainen itse. Riitatilanteissa nuori nainen toimii sekä verbaalisesti eli sanoin, fyysisesti eli kehon liikkein että emootioita ilmaisten eli esimerkiksi itkemällä tai huutamalla. Lukijan tarinoiden riitaepisodeissa esitetty nuori nainen osoittautui aktiiviseksi subjektiksi, joka kaikista subjektipositioistaan käsin löytää keinoja vaikuttaa siihen, mitä hänelle tapahtuu.
Tutkimani fiktiivinen nuori nainen sekä uusintaa perinteistä naiskuvaa että rikkoo sitä vastaan. Perinteisen naisellisesti hän yrittää selvittää riidat puhumalla eikä juuri koskaan turvaudu fyysiseen väkivaltaan. Monessa riidassa hänen kerrotaan itkevän. Usein hän antaa riitakumppanilleen anteeksi. Toisaalta tämä sama nainen ei ole sopuisa vaan riitelee usein. Hän uskaltaa ilmaista suuttumustaan rajustikin. Riidellessään hän ei suostu kompromisseihin eikä koskaan lopeta riitelemistä empatiasta riitakumppaniaan kohtaan. Naisille ominaisina pidetyt epäsuorat aggressionilmaukset eivät ole hänelle tyypillinen tapa toimia.
Lukijan tarinoiden näkemys nuoresta naisesta on yksi puheenvuoro siinä keskustelussa, jolla aikamme naiskuvaa rakennetaan, muutetaan ja ylläpidetään. Eräänä kulttuurimme tuottamana käsityksenä se on yhtä olemassa oleva kuin mikä tahansa muu yhteiskunnastamme löydettävissä oleva naisrepresentaatio. Omasta näkökulmastaan käsin lukijan tarinoiden riitaepisodit kertovat siitä, mitä naisista ja tytöistä omassa yhteiskunnassamme ajatellaan.
Lukijan tarinoiden nuori nainen riitelee ikäisensä pojan, ikäisensä tytön tai oman äitinsä kanssa. Aineistossani esiintyy kolme pääasiallista riitateemaa. Nämä teemat ovat mustasukkaisuus, seurustelusuhteen olemassaolo ja laatu sekä huolestuminen toisen henkilön käyttäytymisestä. Kutakin teemaa käsittelevässä riidassa nuori nainen toimii erilaisesta subjektipositiosta käsin. Tavallisimmat tavat päättää riita ovat jommankumman riitaosapuolen myöntyminen toisen mielipiteeseen, riidan päättymien vailla ratkaisua ja vetäytyminen paikalta kesken riidan. Lähes aina vetäytyjä on nuori nainen itse. Riitatilanteissa nuori nainen toimii sekä verbaalisesti eli sanoin, fyysisesti eli kehon liikkein että emootioita ilmaisten eli esimerkiksi itkemällä tai huutamalla. Lukijan tarinoiden riitaepisodeissa esitetty nuori nainen osoittautui aktiiviseksi subjektiksi, joka kaikista subjektipositioistaan käsin löytää keinoja vaikuttaa siihen, mitä hänelle tapahtuu.
Tutkimani fiktiivinen nuori nainen sekä uusintaa perinteistä naiskuvaa että rikkoo sitä vastaan. Perinteisen naisellisesti hän yrittää selvittää riidat puhumalla eikä juuri koskaan turvaudu fyysiseen väkivaltaan. Monessa riidassa hänen kerrotaan itkevän. Usein hän antaa riitakumppanilleen anteeksi. Toisaalta tämä sama nainen ei ole sopuisa vaan riitelee usein. Hän uskaltaa ilmaista suuttumustaan rajustikin. Riidellessään hän ei suostu kompromisseihin eikä koskaan lopeta riitelemistä empatiasta riitakumppaniaan kohtaan. Naisille ominaisina pidetyt epäsuorat aggressionilmaukset eivät ole hänelle tyypillinen tapa toimia.
Lukijan tarinoiden näkemys nuoresta naisesta on yksi puheenvuoro siinä keskustelussa, jolla aikamme naiskuvaa rakennetaan, muutetaan ja ylläpidetään. Eräänä kulttuurimme tuottamana käsityksenä se on yhtä olemassa oleva kuin mikä tahansa muu yhteiskunnastamme löydettävissä oleva naisrepresentaatio. Omasta näkökulmastaan käsin lukijan tarinoiden riitaepisodit kertovat siitä, mitä naisista ja tytöistä omassa yhteiskunnassamme ajatellaan.