Miksi Benedictushoitoon? Huumeongelmaisten kokemuksia yhteiskunnallisista hoitopaikoista ja Benedictushoidosta.

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan millaisena heroiinin ongelmakäyttäjät ovat kokeneet vuonna 1998 lääkäri Pentti Karvosen kehittämän Benedictushoidon suhteessa muihin, erityisesti huumeidenkäyttäjille tarkoitettuihin sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamiin hoito-palveluihin. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä Karvosen potilaan teemahaastattelusta. Haastateltavien valintakriteerinä oli heroiini-riippuvuuden ohella se, että heillä oli Benedictus-hoidon lisäksi kokemuksia myös muista hoitomuodoista. Haastatelluista 7 oli miehiä ja naisia oli mukana 4. Haastateltavat olivat iältään 20-vuotiaasta yli 50-vuotiaaseen. Haastattelut on tehty syksyllä 1998 Benedictus-hoidon silloisissa toimitiloissa. Aineistoa täydentämään on buprenorfiinilääkehoidon osalta otettu osioita kahdestatoista potilas-tapaus-kertomuksesta. Nämä potilastapauskertomukset on tehnyt Opiaatti-riippuvaisten Tuki ry haastattelemalla Helsingin Kettutien A-poliklinikalla buprenorfiinihoidossa vuonna 1998 olleita potilaita.

Haastateltavien hoitokokemukset on ryhmitelty kahteen kategoriaan: kokemukset Benedictus-hoidosta ja kokemukset muista hoitopaikoista. Tutkittavien kokemusten tarkastelussa tuli selkeästi esiin, että haastatelluilla oli varsin negatiivisia kokemuksia monista yhteiskunnallista hoitopaikoista. Näissä hoidoissa he kritisoivat lääkkeettömyyttä tai lääkkeidenantotapaa, henkilö-kunnan suhtautumista, laitos-hoitoa, sääntöjen ja kontrollin tiukkuutta, uhkailua hoidon loppumisesta sekä omien vaikutus-mahdollisuuksien puutetta. He kokivat tulleensa kohdelluiksi huonosti ja ihmis-arvoa alentavasti. Benedictushoidosta haastateltavilla oli huomattavasti positiivisempia hoito-kokemuksia.

Karvonen toteutti Benedictushoidossaan “inhimillistä huume-politiikkaa,” hoito oli vahvasti asiakaslähtöistä sekä lääkehoidossa että hoitosuhteessa. Lääke-hoito oli olennainen tekijä Benedictus-hoidossa, mutta toisin kuin julkisuudessa on väitetty, Benedictushoitoon kuului paljon muutakin kuin pelkkää lääkkeiden-jakoa. Suurin osa positiivisista kokemuksista liittyi suoraan tai epäsuorasti hoidon-tuottajaan, hänen tyyliinsä ja suhtautumistapaansa. Hän kunnioitti potilaitaan, heidän yksilöllisyyttään ja heidän itse-määräämis-oikeuttaan. Karvonen suhtautui huume-ongelmaiseen kuten keneen tahansa “normaaliin ihmiseen”. Johtopäätöksenä haastateltavien kokemuksiin, nimeän Benedictus-hoidon huumehoidon asiakas-lähtöiseksi rekonstruktioksi.