Sosiaaliset verkostot nuorten opiskelualan ja -paikkakunnan valintaa ohjaavina tekijöinä.
HEIKKINEN, MARJUT (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HEIKKINEN, MARJUT
2002
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-12-04Tiivistelmä
Sosiaalisten verkostojen tarkastelu on ollut puutteellista suomalaisessa ammatinvalintatutkimuksessa ja muuttoliikettä käsittelevissä tutkimuksissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaaliset verkostot ohjaavat nuoria opiskelualan ja paikkakunnan valinnassa.
Tutkimus suoritettiin teemahaastattelemalla kahtatoista 21-24vuotiasta nuorta. He jakautuivat tasaisesti miehiin ja naisiin. Haastatellut naiset opiskelivat sosiaalialaa ammattikorkeakoulussa. Haastatellut miehet olivat tietotekniikan ammattikorkeakouluopiskelijoita. Kyseisiä aloja voidaan opiskella monissa eri kaupungeissa, joten haastateltavat olivat joutuneet valitsemaan näiden paikkakuntien väliltä. Haastatelluista suurin osa oli muuttanut opiskelupaikkakunnalle. Kolme henkilöä oli kotoisin opiskelupaikkakunnaltaan. Metodina haastatteluaineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua ja tyyppikategorioiden muodostamista. Opiskelualan valinnassa teemoiksi nousivat kiinnostus alaan, työnsaantimahdollisuudet ja sosiaaliset verkostot. Opiskelupaikkakunnan valinnassa teemoiksi muodostuivat käsitykset paikkakunnasta, koulutusmahdollisuudet ja sosiaaliset verkostot. Jokaisen teeman alle muodostui alakategorioita. Tutkimuksen pääpaino oli sosiaalisten verkostojen merkityksen analysoinnissa. Haastatellut nuoret luokiteltiin rationaalisiin, ajautujiin ja seikkailijoihin. Sosiaaliset verkostot saivat erilaisen merkityksen jokaisen tyyppikategorian kohdalla. Opiskelualan valinnassa tyyppikategorioiden toimintatavat vaihtelivat. Rationaaliseen ryhmään kuuluvat henkilöt pohtivat eniten alan valintaa muiden henkilöiden kanssa. Varsinkin naisille olivat keskustelut ammatinvalintapsykologin kanssa tärkeä ammatinvalintaa ohjaava tekijä. Ajautujat juttelivat alan valinnasta ystävien kanssa. Seikkailijat eivät pohtineet alan valintaa muiden henkilöiden kanssa. Opiskelualan valinta suoritettiin lopulta itsenäisesti. Opiskelupaikkakunnan valinnassa rationaaliseen tyyppiluokitukseen kuuluvat nuoret kokivat sosiaaliset verkostot merkittäväksi tekijöiksi opiskelupaikkakunnan valinnassa. Ajautujille sosiaaliset verkostot toimivat positiivisena lisänä, mutta ne eivät olleet ratkaisevin tekijä. Seikkailijoille sosiaalisilla verkostoilla ei ollut merkitystä opiskelupaikkakunnan valinnassa.
Nuorten kokemukset sosiaalisten verkostojen ohjaavuudesta vaihtelivat. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että sosiaalisten verkostojen ohjausvaikutus tulisi huomioida ammatinvalintaa ja muuttoliikettä käsittelevissä tutkimuksissa.
Avainsanat: sosiaaliset verkostot, asuinpaikkakunnan valinta, opiskelualan valinta
Tutkimus suoritettiin teemahaastattelemalla kahtatoista 21-24vuotiasta nuorta. He jakautuivat tasaisesti miehiin ja naisiin. Haastatellut naiset opiskelivat sosiaalialaa ammattikorkeakoulussa. Haastatellut miehet olivat tietotekniikan ammattikorkeakouluopiskelijoita. Kyseisiä aloja voidaan opiskella monissa eri kaupungeissa, joten haastateltavat olivat joutuneet valitsemaan näiden paikkakuntien väliltä. Haastatelluista suurin osa oli muuttanut opiskelupaikkakunnalle. Kolme henkilöä oli kotoisin opiskelupaikkakunnaltaan. Metodina haastatteluaineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua ja tyyppikategorioiden muodostamista. Opiskelualan valinnassa teemoiksi nousivat kiinnostus alaan, työnsaantimahdollisuudet ja sosiaaliset verkostot. Opiskelupaikkakunnan valinnassa teemoiksi muodostuivat käsitykset paikkakunnasta, koulutusmahdollisuudet ja sosiaaliset verkostot. Jokaisen teeman alle muodostui alakategorioita. Tutkimuksen pääpaino oli sosiaalisten verkostojen merkityksen analysoinnissa. Haastatellut nuoret luokiteltiin rationaalisiin, ajautujiin ja seikkailijoihin. Sosiaaliset verkostot saivat erilaisen merkityksen jokaisen tyyppikategorian kohdalla. Opiskelualan valinnassa tyyppikategorioiden toimintatavat vaihtelivat. Rationaaliseen ryhmään kuuluvat henkilöt pohtivat eniten alan valintaa muiden henkilöiden kanssa. Varsinkin naisille olivat keskustelut ammatinvalintapsykologin kanssa tärkeä ammatinvalintaa ohjaava tekijä. Ajautujat juttelivat alan valinnasta ystävien kanssa. Seikkailijat eivät pohtineet alan valintaa muiden henkilöiden kanssa. Opiskelualan valinta suoritettiin lopulta itsenäisesti. Opiskelupaikkakunnan valinnassa rationaaliseen tyyppiluokitukseen kuuluvat nuoret kokivat sosiaaliset verkostot merkittäväksi tekijöiksi opiskelupaikkakunnan valinnassa. Ajautujille sosiaaliset verkostot toimivat positiivisena lisänä, mutta ne eivät olleet ratkaisevin tekijä. Seikkailijoille sosiaalisilla verkostoilla ei ollut merkitystä opiskelupaikkakunnan valinnassa.
Nuorten kokemukset sosiaalisten verkostojen ohjaavuudesta vaihtelivat. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että sosiaalisten verkostojen ohjausvaikutus tulisi huomioida ammatinvalintaa ja muuttoliikettä käsittelevissä tutkimuksissa.
Avainsanat: sosiaaliset verkostot, asuinpaikkakunnan valinta, opiskelualan valinta