Vahingoittuneen oikeusturva työtapaturma-asioiden korvauskäsittelyssä.
GRÖNLUND, NINA (2002)
2002
Vakuutustiede - Insurance
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-11-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11287
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11287
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut tutkia, miten vahingoittuneen oikeusturva toteutuu työtapaturma-asioiden käsittelyssä. Tutkielmassa on tarkasteltu tapaturmavakuutuslakia ja lain mukaisten asioiden käsittelyyn liittyviä seikkoja vakuutetun oikeusturvan toteutumisen kannalta. Tarkastelu on kohdistettu lain säännösten ohella vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelimien menettelytapoihin tapaturma-asioiden käsittelyssä. Oikeusvarmuuden toteutumisen osalta on keskitytty tapaturmavakuutuslaissa esiintyvän työstä johtuvat olosuhteet -käsitteen tulkintaan ratkaisukäytännössä.
Tutkimus on toteutettu siten, että lähtökohtana ovat tapaturmavakuutuslain säännökset, joiden valossa käsittelykulkua eri laitoksissa on seurattu. Tällöin on tutkittu säännösten toteutumista käytännössä ja arvioitu, miten niillä on onnistuttu antamaan vakuutetulle oikeusturvaa. Tämän jälkeen esimerkkinä tapaturmavakuutuslain säännösten selkeydestä ja oikeusvarmuuden toteutumisesta tutkielmassa on keskitytty selvittämään lain ja oikeustapausten avulla, miten tapaturmavakuutuslain 4 § 1 momentin säännöksiä käytännön ratkaisutoiminnassa tulkitaan.
Tapaturmavakuutuslain säännöksillä on pyritty vahingoittuneen oikeusaseman nopeaan selvittämiseen sekä oikeudenmukaisen korvauksen toteutumiseen. Käsittelyn joutuisuus on pyritty turvaamaan lain kehoituksilla toimia välittömästi tai viipymättä, mutta täsmällisiä määräaikoja ei käsittelyyn liittyville toimille ole joko säädetty lainkaan tai niiden toteutumisella ei kokonaiskäsittelyajan kannalta ole juuri merkitystä. Myöskään tehokkaita keinoja vakuutetulle valvoa korvausasiansa joutuisaa käsittelyä ei ainakaan lain säännöksin ole annettu. Kun huomioidaan myös tapaturmakorvauksen suhde toissijaisiin korvausjärjestelmiin, edellyttäisi vahingoittuneen etujen turvaaminen nykyistä kokonaisvaltaisempaa neuvontaa.
Tutkittaessa esimerkkinä ratkaisujen ennakoitavuudesta työstä johtuvien olosuhteiden käsitettä käy ilmi, ettei sille ole pystytty luomaan tyhjentävää määritelmää. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää tapaturman sattumiseen johtavia moninaisia tapahtumakulkuja sekä lain laajaa soveltamisalaa. Tapaturmatilanteiden ennalta arvaamattomuus huomioiden voidaan lainkohdan laajoja tulkintamahdollisuuksia pitää tarpeellisina. Toisaalta tämä näyttäisi huonontavan mahdollisuutta ennakoida tulevia ratkaisuja.
AVAINSANAT: työtapaturma, tapaturmakorvaus, oikeusturva, muutoksenhaku, työstä johtuvat olosuhteet.
Tutkimus on toteutettu siten, että lähtökohtana ovat tapaturmavakuutuslain säännökset, joiden valossa käsittelykulkua eri laitoksissa on seurattu. Tällöin on tutkittu säännösten toteutumista käytännössä ja arvioitu, miten niillä on onnistuttu antamaan vakuutetulle oikeusturvaa. Tämän jälkeen esimerkkinä tapaturmavakuutuslain säännösten selkeydestä ja oikeusvarmuuden toteutumisesta tutkielmassa on keskitytty selvittämään lain ja oikeustapausten avulla, miten tapaturmavakuutuslain 4 § 1 momentin säännöksiä käytännön ratkaisutoiminnassa tulkitaan.
Tapaturmavakuutuslain säännöksillä on pyritty vahingoittuneen oikeusaseman nopeaan selvittämiseen sekä oikeudenmukaisen korvauksen toteutumiseen. Käsittelyn joutuisuus on pyritty turvaamaan lain kehoituksilla toimia välittömästi tai viipymättä, mutta täsmällisiä määräaikoja ei käsittelyyn liittyville toimille ole joko säädetty lainkaan tai niiden toteutumisella ei kokonaiskäsittelyajan kannalta ole juuri merkitystä. Myöskään tehokkaita keinoja vakuutetulle valvoa korvausasiansa joutuisaa käsittelyä ei ainakaan lain säännöksin ole annettu. Kun huomioidaan myös tapaturmakorvauksen suhde toissijaisiin korvausjärjestelmiin, edellyttäisi vahingoittuneen etujen turvaaminen nykyistä kokonaisvaltaisempaa neuvontaa.
Tutkittaessa esimerkkinä ratkaisujen ennakoitavuudesta työstä johtuvien olosuhteiden käsitettä käy ilmi, ettei sille ole pystytty luomaan tyhjentävää määritelmää. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää tapaturman sattumiseen johtavia moninaisia tapahtumakulkuja sekä lain laajaa soveltamisalaa. Tapaturmatilanteiden ennalta arvaamattomuus huomioiden voidaan lainkohdan laajoja tulkintamahdollisuuksia pitää tarpeellisina. Toisaalta tämä näyttäisi huonontavan mahdollisuutta ennakoida tulevia ratkaisuja.
AVAINSANAT: työtapaturma, tapaturmakorvaus, oikeusturva, muutoksenhaku, työstä johtuvat olosuhteet.