Food for Thought: Technigues of Argumentation in Writings ´for´ and ´against´ GM Food.

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten geeniruokakeskustelun osapuolet, sen kannattajat ja vastustajat, käyttävät tiettyjä argumentaatiotekniikoita kirjoittamissaan artikkeleissa. Materiaali koostuu yhteensä 12 sanomalehti- ja internetartikkelista, joista kuusi puoltaa ja kuusi vastustaa geeniruokaa. Työssä tutkitaan seuraavia argumentteja vahvistavia tekniikoita: vakuuttaminen, rajoittaminen, väheksyminen ja vääristäminen. Lisäksi tutkitaan, turvautuvatko kirjoittajat jotakin henkilöä vastaan tehtyyn sanalliseen hyökkäykseen, joka kuuluu ns. informaalisten virheiden piiriin ja jolla yleensä on argumenttia heikentäviä vaikutuksia. Kuvailevan tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on informaalinen logiikka.

Tutkielman metodi- ja analyysiosuudessa artikkelit on jaettu niiden edustaman kannan mukaan kahteen ryhmään, jotka analysoidaan peräkkäin jokaisen yhtä argumentaatiotekniikkaa käsittelevän teoriaosion jälkeen. Näin mahdollistetaan geeniruokakeskustelun osapuolien keskinäinen vertailu. Jokainen artikkeleissa esiintyvä tutkittavien tekniikoiden käyttötapaus analysoidaan ja kommentoidaan erikseen teoriaosioissa annettujen määritelmien pohjalta.

Artikkelien analyysi osoittaa, että geeniruokakeskustelun osapuolien argumentaatiotekniikoiden käyttötavoissa ei ole suuria eroja. Suurimmat erot syntyivät yksittäisten kirjoittajien välille, jotka käyttivät yhtä tiettyä tekniikkaa joskus huomattavasti muita enemmän, kuten kävi etenkin rajoittamis- ja vääristämistekniikoiden kohdalla. Rajoittaminen ja väheksyminen olivat lähes yhtä yleisiä argumentaation keinoja molemmilla osapuolilla. Vakuuttamiseen joutuivat turvautumaan erityisesti geeniruoan kannattajat, kun taas vääristäminen oli vastustajien suosima strategia. Henkilöitä vastaan osoitettuja sanallisia hyökkäyksiä käytettiin tasaisesti keskustelun molemmilla puolilla, kokonaisuudessaan kuitenkin vähiten tutkituista argumentaatiotekniikoista. Vain parissa ääritapauksessa hyökkäys oli niin perusteeton, että sitä voidaan pitää informaalisena virheenä.

Valittu teoreettinen viitekehys ja argumentaatiotekniikat tarjoavat hyvät käytännön työkalut arkipäivän argumentaation tutkimiseen. Rajoittamistekniikan osuutta tutkimuksessa olisi ollut mahdollista kasvattaa ilmiön laaja-alaisuuden vuoksi. Samoin muiden kuin vain henkilöitä koskevien informaalisten virheiden tutkiminen voisi antaa lisää mielenkiintoisia näkökulmia geeniruokakeskustelussa käytettyihin argumentaation keinoihin.