Verkko ja vaikuttaminen. Netin käytön tunnustelua Koskenniskan sillan tapauksessa.
BAMBERG, JARKKO (2002)
BAMBERG, JARKKO
2002
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-11-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11268
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11268
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee tietoverkkojen käytön merkitystä kansalaisvaikuttamiseen ja julkiseen keskusteluun. Tarkastelu keskittyi Tampereella käytyyn keskusteluun Tammerkosken ylittävästä Koskenniskan sillasta. Siltaprosessissa eri toimijat käyttivät vaihtelevasti tietoverkkojen mahdollisuuksia toimintansa tukena. Tutkielmassa oli tavoitteena selvittää Koskenniskan prosessissa toimineiden näkemyksiä siitä, miten Internet on vaikuttanut julkisen keskustelun muotoutumiseen ja kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksiin. Koskenniskan silta on ollut suunnitelmissa jo 1990-luvun alusta, mutta tarkastelujakso kohdentui vuosiin 1998 - 2001, jolloin keskustelu sillasta oli kuumimmillaan ja Internet tullut jäädäkseen yhteiskuntaamme.
Empiirinen aineisto hankittiin teemahaastatteluin. Haastatteluilla pyrittiin saamaan selville mahdollisimman paljon eri toimijoiden näkemyksiä. Haastatteluihin valikoitui yhteensä 14 henkilöä kansalaisaktiivien, luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja median piiristä. Haastatteluaineiston lisäksi prosessin kehityskulun tarkasteluun käytettiin asiakirja-, netti- ja lehtiaineistoa. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu demokratian ja julkisen keskustelun käsitteiden pohjalta.
Koskenniskan prosessi on ollut monisyinen. Keskustelu sillasta on jatkunut pitkään, hallintokäytännöt ovat muuttuneet, ja Tampereelle ominainen aseveliakselin värittämä suljettu hallintatapa on ollut hitaasti avautumassa. Tutkimus osoitti, että kuntalaisten käyttöön ottamat välineet Internetissä ovat toimineet tällaisen hallintatavan haastajina. Yhtäältä haaste on tullut osallistumisresurssien kasvusta: nettiin tallennettu informaatio prosessin eri vaiheista on lisännyt kuntalaisten osallistumisen mahdollisuuksia. Toisaalta haaste on tullut netissä käydystä julkisesta keskustelusta. Nettikeskusteluissa syntyi vuoropuhelua, jonka puute nähtiin esimerkiksi lehtien yleisönosastokirjoitusten ongelmaksi. Keskusteluun osallistui kuitenkin vain pieni osa toimijoista, ja suurimpana syynä tähän pidettiin nettikirjoitusten epäasiallista sävyä. Silti nettikeskusteluja seurattiin, ja tutkimus osoittaa, että netin keskustelupalstat ovat muuttaneet hallintokäytäntöjä kaupungin organisaation sisällä. Osallistuvan demokratian näkökulmasta nettiä on tutkittu viime aikoina melko paljon keskusteluun painottuen; Koskenniskan tapaus kuitenkin osoittaa, että netillä on muitakin vaikutuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyen. Kuntalaiset ovat kehittäneet välineitä, joilla on pystytty kontrolloimaan päätöksentekijöitä ja havainnollistamaan eri näkemyksiä.
AVAINSANAT: osallistuva demokratia, verkkodemokratia, kuntalaisaktiivisuus, osallistuminen, osallistumisresurssit, kansalaisvaikuttaminen, julkinen keskustelu
Empiirinen aineisto hankittiin teemahaastatteluin. Haastatteluilla pyrittiin saamaan selville mahdollisimman paljon eri toimijoiden näkemyksiä. Haastatteluihin valikoitui yhteensä 14 henkilöä kansalaisaktiivien, luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja median piiristä. Haastatteluaineiston lisäksi prosessin kehityskulun tarkasteluun käytettiin asiakirja-, netti- ja lehtiaineistoa. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu demokratian ja julkisen keskustelun käsitteiden pohjalta.
Koskenniskan prosessi on ollut monisyinen. Keskustelu sillasta on jatkunut pitkään, hallintokäytännöt ovat muuttuneet, ja Tampereelle ominainen aseveliakselin värittämä suljettu hallintatapa on ollut hitaasti avautumassa. Tutkimus osoitti, että kuntalaisten käyttöön ottamat välineet Internetissä ovat toimineet tällaisen hallintatavan haastajina. Yhtäältä haaste on tullut osallistumisresurssien kasvusta: nettiin tallennettu informaatio prosessin eri vaiheista on lisännyt kuntalaisten osallistumisen mahdollisuuksia. Toisaalta haaste on tullut netissä käydystä julkisesta keskustelusta. Nettikeskusteluissa syntyi vuoropuhelua, jonka puute nähtiin esimerkiksi lehtien yleisönosastokirjoitusten ongelmaksi. Keskusteluun osallistui kuitenkin vain pieni osa toimijoista, ja suurimpana syynä tähän pidettiin nettikirjoitusten epäasiallista sävyä. Silti nettikeskusteluja seurattiin, ja tutkimus osoittaa, että netin keskustelupalstat ovat muuttaneet hallintokäytäntöjä kaupungin organisaation sisällä. Osallistuvan demokratian näkökulmasta nettiä on tutkittu viime aikoina melko paljon keskusteluun painottuen; Koskenniskan tapaus kuitenkin osoittaa, että netillä on muitakin vaikutuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyen. Kuntalaiset ovat kehittäneet välineitä, joilla on pystytty kontrolloimaan päätöksentekijöitä ja havainnollistamaan eri näkemyksiä.
AVAINSANAT: osallistuva demokratia, verkkodemokratia, kuntalaisaktiivisuus, osallistuminen, osallistumisresurssit, kansalaisvaikuttaminen, julkinen keskustelu