Pääosassa Jim Crow. D. W. Griffithin elokuva Kansakunnan synty (1915) aikakautensa rotukysymysten heijastajana.
HONKANIEMI, MARKO (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HONKANIEMI, MARKO
2002
Yleinen historia - General History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-11-13Tiivistelmä
Tutkin pro gradu-tutkielmassani kuinka D.W Griffithin vuonna 1915 ohjaamassa historiallisessa Kansakunnan synty (The Birth of a Nation)-elokuvassa otettiin kantaa sen syntyajan, eli 1900-luvun alkupuolen rotukysymyksiin Yhdysvalloissa. Tutkimuskohteenani on siis elokuvan kautta tarkasteltava todellisuus, mustan ja valkoisen väestön suhteisiin liittyvät rasismi ja rotuerottelu, joita Kansakunnan syntykin myös käsitteli. Elokuvaa tutkiessani olen käyttänyt metodina sisältö-analyyttistä lähilukua, jonka avulla olen selvittänyt elokuvassa esiintyneet ideologiset viestit. Struktuuri-analyysin avulla selvitin, kuinka elokuvan rakenteellinen jako auttoi ymmärtämään historian opetukset aikalaiskatsojille. Elokuvan vastaanottoa tutkiessani olen pyrkinyt tuomaan esille Kansakunnan syntyä koskeneet kahdenlaiset arvostelut, joissa yleensä asetuttiin selkeästi sitä vastaan tai kiivain sanoin sen taakse. Käytössäni oli useita elokuvaa koskeneita aikalaisarvosteluja ja myöhempiä kommentointeja. Lisäksi käytin lähteenä Thomas Dixonin kirjoittamaa The Clansmania (1905), sillä se toimi Kansakunnan synnyn ”käsikirjoituksena”.
Elokuvan yhtenä teemana oli osoittaa valkoiselle väestölle mustan väestön taholta kohdistuva uhka, joka oli mahdollista opettamalla Yhdysvaltain eri historian vaiheiden kautta, kuinka mustan väestön kanssa oli parasta menetellä ja mikä olisi näin paras yhteiskuntajärjestelmä. Afro-amerikkalaisten vuoksi Etelä ja Pohjoinen olivat joutuneet keskenään sisällissotaan, ja Etelän rotuerotteluun perustunut afro-amerikkalaisille suotuisa orjajärjestelmä oli tuhoutunut. Elokuvan mukaan hyviä afro-amerikkalaisia olivat lojaalit valkoisia kunnioittavat palvelijat; huonoja sen sijaan röyhkeät ja väkivaltaiset mustat. Toiseksi tärkeäksi teemaksi elokuvassa nousee pelko valkoisen ja mustan rodun sekoittumisesta, joka on mahdollista mulattien ja mustien uhkaavasta valkoisiin naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta käyttäytymisestä. Rasistisen terrorijärjestö Ku Klux Klanin synty oikeutetaan elokuvassa sillä, että valkoiset miehet ryhtyivät taisteluun afro-amerikkalaisia vastaan puolustaessaan valkoisten naisten kunniaa. Kyseinen järjestö heräsi uudelleen henkiin elokuvan ensi-illan jälkeen vuonna 1915, josta se sai paljolti kiittää Kansakunnan synnyssä esitettyä glorifikoitua kuvaa sankarillisista Ku Klux Klanin valkoisista ritareista.
Vuosien 1890-1915 välistä aikaa on pidetty Yhdysvaltain historiassa mustaan väestöön kohdistuneen rasismin huippukautena. Elokuvan lyhyen historian ehdoton merkkitapaus, Kansakunnan synty, toimikin allegoriana nykyisyydelle, jolloin elokuvan historialliset tapahtumat muistuttivat valkoisia katsojia mustan väestön huonoista ominaisuuksista, joiden ansiosta rotuerottelu näytti myös vuonna 1915 ainoalta järkevältä vaihtoehdolta pitää röyhkeät afro-amerikkalaiset kurissa. Vain valkoiset olivat elokuvan mukaan kykeneviä hoitamaan julkisia virkoja, ja ylipäätään hoitamaan yhteisiä asioita. Elokuvan tarjoama ratkaisumalli näytti sopivalta myös oman aikansa valkoisten ongelmiin. Ihanteena olikin rotuerotteluun perustuva yhdysvaltalainen yhteiskunta, joka muistutti sisällissotaa ennen ollutta vanhaa Etelää.
Elokuvan yhtenä teemana oli osoittaa valkoiselle väestölle mustan väestön taholta kohdistuva uhka, joka oli mahdollista opettamalla Yhdysvaltain eri historian vaiheiden kautta, kuinka mustan väestön kanssa oli parasta menetellä ja mikä olisi näin paras yhteiskuntajärjestelmä. Afro-amerikkalaisten vuoksi Etelä ja Pohjoinen olivat joutuneet keskenään sisällissotaan, ja Etelän rotuerotteluun perustunut afro-amerikkalaisille suotuisa orjajärjestelmä oli tuhoutunut. Elokuvan mukaan hyviä afro-amerikkalaisia olivat lojaalit valkoisia kunnioittavat palvelijat; huonoja sen sijaan röyhkeät ja väkivaltaiset mustat. Toiseksi tärkeäksi teemaksi elokuvassa nousee pelko valkoisen ja mustan rodun sekoittumisesta, joka on mahdollista mulattien ja mustien uhkaavasta valkoisiin naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta käyttäytymisestä. Rasistisen terrorijärjestö Ku Klux Klanin synty oikeutetaan elokuvassa sillä, että valkoiset miehet ryhtyivät taisteluun afro-amerikkalaisia vastaan puolustaessaan valkoisten naisten kunniaa. Kyseinen järjestö heräsi uudelleen henkiin elokuvan ensi-illan jälkeen vuonna 1915, josta se sai paljolti kiittää Kansakunnan synnyssä esitettyä glorifikoitua kuvaa sankarillisista Ku Klux Klanin valkoisista ritareista.
Vuosien 1890-1915 välistä aikaa on pidetty Yhdysvaltain historiassa mustaan väestöön kohdistuneen rasismin huippukautena. Elokuvan lyhyen historian ehdoton merkkitapaus, Kansakunnan synty, toimikin allegoriana nykyisyydelle, jolloin elokuvan historialliset tapahtumat muistuttivat valkoisia katsojia mustan väestön huonoista ominaisuuksista, joiden ansiosta rotuerottelu näytti myös vuonna 1915 ainoalta järkevältä vaihtoehdolta pitää röyhkeät afro-amerikkalaiset kurissa. Vain valkoiset olivat elokuvan mukaan kykeneviä hoitamaan julkisia virkoja, ja ylipäätään hoitamaan yhteisiä asioita. Elokuvan tarjoama ratkaisumalli näytti sopivalta myös oman aikansa valkoisten ongelmiin. Ihanteena olikin rotuerotteluun perustuva yhdysvaltalainen yhteiskunta, joka muistutti sisällissotaa ennen ollutta vanhaa Etelää.