Lapset ja hyvinvointi Hyvinkäällä
Nuutinen, Maija; Pietarinen, Marja (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Nuutinen, Maija
Pietarinen, Marja
2002
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2002-10-09Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, millaisia kokemuksia lapsilla ja nuorilla on hyvinvoinnistaan Hyvinkäällä. Tutkimuksella haluttiin tuoda esiin lapsinäkökulma, joka liian usein jää aikuisilta ja päätöksentekijöiltä huomioimatta.
Lapsia ja nuoria tutkittiin kyselylomakkeen avulla, joka kattoi ikäryhmät päiväkoti-ikäisistä aina 16-18 vuotiaisiin asti. Tämän aineiston keräämisen toteutti Hyvinkään kaupunki yhdessä Kauppa- ja Terveydenhuolto-oppilaitoksen kanssa. Tämä tutkimus keskittyy kuitenkin vain 5.-,7.- ja 9.-luokkalaisiin. Vastaajina on ollut 90:n viidesluokkalaisen lisäksi 50 yläluokkalaista molemmista ikäryhmistä. Aineisto käsiteltiin SPSS -tilasto-ohjelmalla.
Tutkimus perustuu sekundaariaineistoon. Tutkimuksen alkuperäinen tarkoitus ja idea on kuitenkin säilytetty. Lasten hyvinvoinnin kartoittamisen lisäksi on mietitty kyselylomakkeen toimivuutta ja sen mahdollista kehittämistä.
Tutkimuksen tuloksissa on vertailtu keskenään sekä edellä mainittua kolmea ikäryhmää että tyttöjen ja poikien eroavaisuuksia. Enemmistö voi hyvin, mutta joukossa on myös syrjäytymisuhan alla olevia nuoria. Nuorilla on lisäksi paljon odotuksia ja toiveita itseä ja asuinaluetta kohtaan. Tämän tiedon toivoisi saavuttavan etenkin nuorten vanhemmat ja kaupungin päättäjät.
Lapsia ja nuoria tutkittiin kyselylomakkeen avulla, joka kattoi ikäryhmät päiväkoti-ikäisistä aina 16-18 vuotiaisiin asti. Tämän aineiston keräämisen toteutti Hyvinkään kaupunki yhdessä Kauppa- ja Terveydenhuolto-oppilaitoksen kanssa. Tämä tutkimus keskittyy kuitenkin vain 5.-,7.- ja 9.-luokkalaisiin. Vastaajina on ollut 90:n viidesluokkalaisen lisäksi 50 yläluokkalaista molemmista ikäryhmistä. Aineisto käsiteltiin SPSS -tilasto-ohjelmalla.
Tutkimus perustuu sekundaariaineistoon. Tutkimuksen alkuperäinen tarkoitus ja idea on kuitenkin säilytetty. Lasten hyvinvoinnin kartoittamisen lisäksi on mietitty kyselylomakkeen toimivuutta ja sen mahdollista kehittämistä.
Tutkimuksen tuloksissa on vertailtu keskenään sekä edellä mainittua kolmea ikäryhmää että tyttöjen ja poikien eroavaisuuksia. Enemmistö voi hyvin, mutta joukossa on myös syrjäytymisuhan alla olevia nuoria. Nuorilla on lisäksi paljon odotuksia ja toiveita itseä ja asuinaluetta kohtaan. Tämän tiedon toivoisi saavuttavan etenkin nuorten vanhemmat ja kaupungin päättäjät.