Janakkalan kunnan organisaatiomuutos -Organization development -oppisuunnan mukainen prosessievaluaatiotutkimus organisaatiomuutoksen toteutuksesta ja tuloksista.
KIEMUNKI, IISAKKI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KIEMUNKI, IISAKKI
2002
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2002-11-06Tiivistelmä
Avainsanat: arviointitutkimus, muutosjohtaminen, organisaatiomuutos, organization development.
Tutkielmassa arvioidaan Janakkalan kunnassa vuonna 2000 toteutettua kokonaishallinnollista organisaatiouudistusta. Organisaatiomuutoksen keskeisenä sisältönä oli siirtyminen viidestä hallinnollisesta osastosta kolmen toimialan malliin, jolloin kunnan sosiaali- ja terveysosastot yhdistettiin ja kunnan talous- ja hallintojohtaminen siirtyi suoraan kunnanjohtajan alaisuudessa toimiviin yksikköihin. Organisaatiomuutoksen yhteydessä toteutettiin myös huomattava määrä toimialojen sisäisiä muutoksia tulosalue- ja tulosyksikkötasoilla.
Organisaatiomuutosprosessi herätti kuitenkin vahvoja tunteita ja muutosvastarintaa kunnan henkilöstön parissa, mistä seurauksena oli erittäin kriittistä keskustelua kuntaorganisaation eri alueilla ja lehtien yleisönosastoilla. Prosessin seurauksena tapahtui myös muutamia irtisanoutumisia, ja muutosprosessin aiheuttama "oireilu" on ollut selkeästi nähtävillä vielä muutaman vuoden jälkeenkin. Tutkimuksen tarkoituksena onkin arvioida Janakkalassa käytettyjä muutosjohtamismenetelmiä tieteellisen organisaation kehittämistutkimuksen luomien periaatteiden valossa. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään organisaation nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Tutkimuksessa käytettävä aineisto on monimuotoista, koostuen virallisesta arkistomateriaalista, epävirallisista muistioista, haastatteluista ja ennen kaikkea kunnan henkilöstölle suunnatusta laajasta kyselytutkimuksesta. Tutkimusmetodina on prosessievaluaatio (assessment research), jonka tavoitteena on tutkia sekä toiminnan tuloksia että, sitä kuinka näihin tuloksiin päädyttiin. Tämä tarkoittaa prosessin kulun tarkastelua, erittelyä ja siihen vaikuttaneiden tekijöiden objektiivista analysointia.
Tutkimuksen tuloksien perusteella organisaatiomuutosprosessin vastaanottama kritiikki on ollut pääasiassa ansaittua. Muutosprosessi suunniteltiin ja valmisteltiin Janakkalassa täysin luottamusmiesvetoisesti, jonka jälkeen vastuu toteuttamisesta annettiin alun perinkin kriittisesti muutoksiin suhtautuneelle virkamiesjohdolle. Henkilöstön muutosvastarinta Janakkalassa selittyykin pääasiassa muutosjohtamisperiaatteiden laiminlyönnistä ja ennen kaikkea heikosta tiedottamisesta prosessin aikana - ei sinänsä monin paikoin perustelluista ja tarpeellisista toiminnallisista muutoksista organisaation sisällä.
Heikko muutosjohtamismenetelmien hallinta johti Janakkalassa siihen, että useat hyvää tarkoittaneet muutokset eivät ole saavuttaneet täyttä potentiaaliaan. Toki kehitystäkin muutoksien myötä on tapahtunut. Organisaatiomuutoksen keskeisillä alueilla - vanhustenhuollossa, päivähoidossa ja talousjohtamisessa - on tutkimuksen mukaan päästy tavoitteiden suuntaisiin tuloksiin. Valitettavasti kehityksen sivutuotteena synnytettiin kunnan organisaatioon valtava negatiivinen lataus ja epäluottamus kunnan johtamista kohtaan.
Tutkielmassa arvioidaan Janakkalan kunnassa vuonna 2000 toteutettua kokonaishallinnollista organisaatiouudistusta. Organisaatiomuutoksen keskeisenä sisältönä oli siirtyminen viidestä hallinnollisesta osastosta kolmen toimialan malliin, jolloin kunnan sosiaali- ja terveysosastot yhdistettiin ja kunnan talous- ja hallintojohtaminen siirtyi suoraan kunnanjohtajan alaisuudessa toimiviin yksikköihin. Organisaatiomuutoksen yhteydessä toteutettiin myös huomattava määrä toimialojen sisäisiä muutoksia tulosalue- ja tulosyksikkötasoilla.
Organisaatiomuutosprosessi herätti kuitenkin vahvoja tunteita ja muutosvastarintaa kunnan henkilöstön parissa, mistä seurauksena oli erittäin kriittistä keskustelua kuntaorganisaation eri alueilla ja lehtien yleisönosastoilla. Prosessin seurauksena tapahtui myös muutamia irtisanoutumisia, ja muutosprosessin aiheuttama "oireilu" on ollut selkeästi nähtävillä vielä muutaman vuoden jälkeenkin. Tutkimuksen tarkoituksena onkin arvioida Janakkalassa käytettyjä muutosjohtamismenetelmiä tieteellisen organisaation kehittämistutkimuksen luomien periaatteiden valossa. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään organisaation nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Tutkimuksessa käytettävä aineisto on monimuotoista, koostuen virallisesta arkistomateriaalista, epävirallisista muistioista, haastatteluista ja ennen kaikkea kunnan henkilöstölle suunnatusta laajasta kyselytutkimuksesta. Tutkimusmetodina on prosessievaluaatio (assessment research), jonka tavoitteena on tutkia sekä toiminnan tuloksia että, sitä kuinka näihin tuloksiin päädyttiin. Tämä tarkoittaa prosessin kulun tarkastelua, erittelyä ja siihen vaikuttaneiden tekijöiden objektiivista analysointia.
Tutkimuksen tuloksien perusteella organisaatiomuutosprosessin vastaanottama kritiikki on ollut pääasiassa ansaittua. Muutosprosessi suunniteltiin ja valmisteltiin Janakkalassa täysin luottamusmiesvetoisesti, jonka jälkeen vastuu toteuttamisesta annettiin alun perinkin kriittisesti muutoksiin suhtautuneelle virkamiesjohdolle. Henkilöstön muutosvastarinta Janakkalassa selittyykin pääasiassa muutosjohtamisperiaatteiden laiminlyönnistä ja ennen kaikkea heikosta tiedottamisesta prosessin aikana - ei sinänsä monin paikoin perustelluista ja tarpeellisista toiminnallisista muutoksista organisaation sisällä.
Heikko muutosjohtamismenetelmien hallinta johti Janakkalassa siihen, että useat hyvää tarkoittaneet muutokset eivät ole saavuttaneet täyttä potentiaaliaan. Toki kehitystäkin muutoksien myötä on tapahtunut. Organisaatiomuutoksen keskeisillä alueilla - vanhustenhuollossa, päivähoidossa ja talousjohtamisessa - on tutkimuksen mukaan päästy tavoitteiden suuntaisiin tuloksiin. Valitettavasti kehityksen sivutuotteena synnytettiin kunnan organisaatioon valtava negatiivinen lataus ja epäluottamus kunnan johtamista kohtaan.