Lähdeaineiston käyttö yrityssanastotyössä: Tapaustutkimus Metso Automationin Pulp Products -osaston sanastotyöstä.
PURA, SUSANNA (2002)
2002
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-10-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11199
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11199
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tutkia yrityssanastotyössä käytettäviä lähteitä ja sitä miten lähteet eroavat muussa sanastotyössä käytetystä lähdeaineistosta. Erityisesti pohditaan Internet-lähteiden käyttökelpoisuutta sanastotyön lähteenä. Tavoitteena on myös määritellä erilaisia kriteereitä, joiden perusteella lähdeaineiston käyttökelpoisuutta sanastotyössä voidaan analysoida. Tutkimusongelmaa käsitellään kvalitatiivisesti Metso Automationin Pulp Products ?osastolla tehdyn sellunvalmistuksen ja selluautomaation sanastotyön kautta.
Tutkielmassa verrataan yrityssanastotyötä muuhun sanastotyöhön ja pohditaan syitä siihen, miksi yrityssanastotyötä on yleensä tarpeen tehdä. Tämän lisäksi esitellään erilaisia lähdekritiikkimalleja, joiden perusteella määritellään sanastotyön lähdeaineiston analyysissä käsiteltävät kriteerikohdat: kirjoittaja, julkaisija, ajankohtaisuus, kielen laatu, uskottavuus ja tavoite. Samoja kriteereitä käytetään myös Internet-aineiston analyysissä, mutta hieman erilaisin painotuksin kuin muun lähdeaineiston kohdalla.
Käyttämällä hyväksi määriteltyjä kriteereitä tutkielmassa analysoidaan Metso Automationin sanastotyössä käytettävissä olevat lähteet. Analyysin tulosten perusteella ja vertaamalla näitä tuloksia sanastotyössä lopulta käytettyihin lähteisiin todetaan, että yrityssanastotyössä käytettävät lähteet eivät juuri poikkea muussa sanastotyössä käytetyistä lähteistä. Lisäksi Internet-lähteiden käyttö tällaisessa yrityssanastotyössä on tutkielman mukaan hyvin vähäistä. Eri lähteiden käyttö näyttääkin riippuvan lähinnä sanastotyön aihepiiristä, eikä niinkään siitä onko kyse niin sanotusta tavallisesta vai yrityssanastotyöstä. Myös Internet-lähteiden käyttöön vaikuttaa alan terminologian vakiintuneisuus.
Koska kyseessä on tapaustutkimus, tutkielman tuloksia voidaan soveltaa suoraan ainoastaan tähän tapaukseen. Sen perusteella voidaan kuitenkin todeta yleisemminkin, että erilaisten lähdekritiikin keinojen avulla on mahdollista arvioida sanastotyön lähdeaineistoksi soveltuvia lähteitä.
Tutkielmassa verrataan yrityssanastotyötä muuhun sanastotyöhön ja pohditaan syitä siihen, miksi yrityssanastotyötä on yleensä tarpeen tehdä. Tämän lisäksi esitellään erilaisia lähdekritiikkimalleja, joiden perusteella määritellään sanastotyön lähdeaineiston analyysissä käsiteltävät kriteerikohdat: kirjoittaja, julkaisija, ajankohtaisuus, kielen laatu, uskottavuus ja tavoite. Samoja kriteereitä käytetään myös Internet-aineiston analyysissä, mutta hieman erilaisin painotuksin kuin muun lähdeaineiston kohdalla.
Käyttämällä hyväksi määriteltyjä kriteereitä tutkielmassa analysoidaan Metso Automationin sanastotyössä käytettävissä olevat lähteet. Analyysin tulosten perusteella ja vertaamalla näitä tuloksia sanastotyössä lopulta käytettyihin lähteisiin todetaan, että yrityssanastotyössä käytettävät lähteet eivät juuri poikkea muussa sanastotyössä käytetyistä lähteistä. Lisäksi Internet-lähteiden käyttö tällaisessa yrityssanastotyössä on tutkielman mukaan hyvin vähäistä. Eri lähteiden käyttö näyttääkin riippuvan lähinnä sanastotyön aihepiiristä, eikä niinkään siitä onko kyse niin sanotusta tavallisesta vai yrityssanastotyöstä. Myös Internet-lähteiden käyttöön vaikuttaa alan terminologian vakiintuneisuus.
Koska kyseessä on tapaustutkimus, tutkielman tuloksia voidaan soveltaa suoraan ainoastaan tähän tapaukseen. Sen perusteella voidaan kuitenkin todeta yleisemminkin, että erilaisten lähdekritiikin keinojen avulla on mahdollista arvioida sanastotyön lähdeaineistoksi soveltuvia lähteitä.