Viisi Robinsonia, viisi Perjantaita. Ideologia eri kohdeyleisöille suunnatuissa Robinson Crusoe -suomennoksissa.
LAHTINEN, JOHANNA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LAHTINEN, JOHANNA
2002
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-10-23Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani ideologian ilmenemistä eri kohdeyleisöille erilaisista lähtökohdista tehdyissä kaunokirjallisuuden suomennoksissa. Tavoitteenani on pyrkiä valaisemaan kääntäjien valitsemia strategioita sekä sitä, miten kohdeyleisö vaikuttaa kääntäjän tekemiin valintoihin. Käytän tutkielmassani Daniel Defoen teosta Robinson Crusoe ja sen erilaisia suomennoksia havainnollistamaan tarkastelemiani eroja.
Koska Robinson Crusoe on usein nähty osana lastenkirjallisuutta, pohdin tutkielman alussa lastenkirjallisuuden ja ideologisten tekijöiden välistä suhdetta. Totean, että ideologisilla tekijöillä on suuri vaikutus siihen, mitä lapsille kerrotaan ja miten. Kielen sosiaalistavan vaikutuksen vuoksi lastenkirjallisuus vaikuttaa voimakkaasti lasten arvomaailman rakentumiseen.
Tämän jälkeen pohdin sitä, miten ideologiset tekijät vaikuttavat lastenkirjallisuuden kääntämiseen. Lastenkirjallisuuden kääntämisen yhteydessä tekstiin tehdään usein lisäyksiä tai poistoja. Joskus tähän on syynä tekstin luettavuuteen tai ymmärrettävyyten liittyvät seikat, toisinaan ideologiset tekijät. Totean, että lastenkirjallisuuden kääntäminen on uudelleenkirjoittamista, jota seuraava kappale käsittelee.
Pohdin uudelleenkirjoittamista lähinnä André Lefeveren ajatusten pohjalta. Lefeveren mukaan kääntäminen on alkuperäisen tekstin uudelleenkirjoittamista, ja uudelleenkirjoittamiseen vaikuttaa kääntäjän oman ideologian lisäksi kohdekulttuurissa vallitseva poetiikka. Tässä yhteydessä pohdin myös toiseuden kohtaamista.
Kolmannessa luvussa kerron kirjailija Daniel Defoesta ja hänen teoksestaan Robinson Crusoe sekä Perjantai -hahmon merkityksestä. Kerron teoksen eri käännöksistä ja valitsemistani viidestä erityylisestä suomennoksesta, joita käytän havainnollistamaan tarkastelemiani seikkoja. Neljännessä luvussa vertailen valitsemiani suomennoksia ja havainnollistan, miten kääntäjät suhtautuvat eri tavoin esimerkiksi kannibalismiin, länsimaalaisuuteen ja uskontoon.
Lopuksi pohdin käännöksissä ilmenneiden erojen merkitystä ja tulen siihen tulokseen, että Robinson Crusoen ja Perjantain välinen suhde on muodostunut varsin erilaiseksi eri suomennoksissa. Ideologisia painotuseroja suomennosten välillä löytyy erityisesti siitä, miten tummaihoista Perjantaita kuvaillaan ja siitä, korostetaanko Perjantain kuulumista kannibaaliheimoon ja samalla tämän toiseutta Perjantaihin verrattuna.Totean myös, että Robinson Crusoen tarinan kertominen monista näkökulmista on mahdollisesti auttanut pitämään tämän klassikon elossa.
Koska Robinson Crusoe on usein nähty osana lastenkirjallisuutta, pohdin tutkielman alussa lastenkirjallisuuden ja ideologisten tekijöiden välistä suhdetta. Totean, että ideologisilla tekijöillä on suuri vaikutus siihen, mitä lapsille kerrotaan ja miten. Kielen sosiaalistavan vaikutuksen vuoksi lastenkirjallisuus vaikuttaa voimakkaasti lasten arvomaailman rakentumiseen.
Tämän jälkeen pohdin sitä, miten ideologiset tekijät vaikuttavat lastenkirjallisuuden kääntämiseen. Lastenkirjallisuuden kääntämisen yhteydessä tekstiin tehdään usein lisäyksiä tai poistoja. Joskus tähän on syynä tekstin luettavuuteen tai ymmärrettävyyten liittyvät seikat, toisinaan ideologiset tekijät. Totean, että lastenkirjallisuuden kääntäminen on uudelleenkirjoittamista, jota seuraava kappale käsittelee.
Pohdin uudelleenkirjoittamista lähinnä André Lefeveren ajatusten pohjalta. Lefeveren mukaan kääntäminen on alkuperäisen tekstin uudelleenkirjoittamista, ja uudelleenkirjoittamiseen vaikuttaa kääntäjän oman ideologian lisäksi kohdekulttuurissa vallitseva poetiikka. Tässä yhteydessä pohdin myös toiseuden kohtaamista.
Kolmannessa luvussa kerron kirjailija Daniel Defoesta ja hänen teoksestaan Robinson Crusoe sekä Perjantai -hahmon merkityksestä. Kerron teoksen eri käännöksistä ja valitsemistani viidestä erityylisestä suomennoksesta, joita käytän havainnollistamaan tarkastelemiani seikkoja. Neljännessä luvussa vertailen valitsemiani suomennoksia ja havainnollistan, miten kääntäjät suhtautuvat eri tavoin esimerkiksi kannibalismiin, länsimaalaisuuteen ja uskontoon.
Lopuksi pohdin käännöksissä ilmenneiden erojen merkitystä ja tulen siihen tulokseen, että Robinson Crusoen ja Perjantain välinen suhde on muodostunut varsin erilaiseksi eri suomennoksissa. Ideologisia painotuseroja suomennosten välillä löytyy erityisesti siitä, miten tummaihoista Perjantaita kuvaillaan ja siitä, korostetaanko Perjantain kuulumista kannibaaliheimoon ja samalla tämän toiseutta Perjantaihin verrattuna.Totean myös, että Robinson Crusoen tarinan kertominen monista näkökulmista on mahdollisesti auttanut pitämään tämän klassikon elossa.