Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto - teoreettinen metodi ja empiirinen koettelu kahdessa case-yrityksessä.
MÄKIPÄÄ, MARKO (2002)
MÄKIPÄÄ, MARKO
2002
Tietojenkäsittelyoppi - Computer Science
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-10-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11176
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11176
Tiivistelmä
Viimeisten kymmenen vuoden aikana yritysten ja organisaatioiden yhdeksi merkittäväksi haasteeksi on noussut toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Toiminnanohjausjärjestelmät ovat laajoja ohjelmistokokonaisuuksia, joiden tarkoitus on kattaa suurin osa tai kaikki yrityksen tietojenkäsittelytarpeet. Toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotto on usein monimutkainen ja tuskallinen prosessi, jonka tekniset ja liiketoiminnalliset vaikutukset voivat olla suuret sekä hyvässä että pahassa.
Pyrin tässä tutkimuksessa selvittämään toiminnanohjausjärjestelmien ominaisuuksia ja vaikutuksia organisaatioon, sekä tutkimaan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon liittyviä haasteita.
Tutkimusmetodiksi olen valinnut intensiivisen case-tutkimuksen, jossa vertailen kahta hyvin erilaista tapausta. Kutsun tätä tutkimusmetodia nimellä polaarinen case-tutkimus.
Kehitän toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolle uuden mallin, joka yhdistää aikaisemmin tehtyjen mallien hyvät puolet. Käytän tätä mallia tarkastellessani kahta case-tapausta, joiden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottotapa poikkeaa toisistaan merkittävästi. Molemmista case-tapauksista löytyy esittämäni mallin vaiheet, mikä tukee luomaani mallia. Esitän lisäksi useita huomionarvoisia ja lisää tutkimusta kaipaavia seikkoja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa. Tutkimus toimiikin hyvänä johdantona toiminnanohjausjärjestelmistä kiinnostuneille tai sellaisen käyttöönottoa suunnitteleville.
Pyrin tässä tutkimuksessa selvittämään toiminnanohjausjärjestelmien ominaisuuksia ja vaikutuksia organisaatioon, sekä tutkimaan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon liittyviä haasteita.
Tutkimusmetodiksi olen valinnut intensiivisen case-tutkimuksen, jossa vertailen kahta hyvin erilaista tapausta. Kutsun tätä tutkimusmetodia nimellä polaarinen case-tutkimus.
Kehitän toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolle uuden mallin, joka yhdistää aikaisemmin tehtyjen mallien hyvät puolet. Käytän tätä mallia tarkastellessani kahta case-tapausta, joiden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottotapa poikkeaa toisistaan merkittävästi. Molemmista case-tapauksista löytyy esittämäni mallin vaiheet, mikä tukee luomaani mallia. Esitän lisäksi useita huomionarvoisia ja lisää tutkimusta kaipaavia seikkoja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa. Tutkimus toimiikin hyvänä johdantona toiminnanohjausjärjestelmistä kiinnostuneille tai sellaisen käyttöönottoa suunnitteleville.