Verkkodokumentin ilmaisukeinot: Kummitus dokumenttielokuvan, valokuvan ja hypermedian risteyksessä.
PASULA, SUSANNA (2002)
2002
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-09-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11153
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11153
Sisällysluettelo
1 Johdanto 5 2 Kummitus kävi taloksi verkkodokumenttina 8 2.1 Verkkoteoksen tuotanto ideasta julkaisuun 9 2.2 Kummitus kävi taloksi reportaasi vai dokumentti? 14 3 Dokumentti 17 3.1 Dokumentin suhteesta todellisuuteen 17 3.2 Dokumentin moodit 20 3.2.1 Esittävä dokumentti 20 3.2.2 Havainnoiva dokumentti tai Direct Cinema 21 3.2.3 Interaktiivinen dokumentti tai cinéma vérité 223.2.4 Refleksiivinen dokumentti 23 3.2.5 Performatiivinen dokumentti 24 3.3 Miten moodeja voisi hyödyntää verkossa? 25 3.4 Jako realismitekniikoihin 27 3.5 Dziga Vertov ja kinosilmäajattelu 28 4 Paluu liikkuvasta kuvasta valokuvaan 30 4.1. Valokuva pysäyttää maailman entä sitten? 31 4.2 Millainen kuva toimii verkkodokumentissa? 35 5 Hypermedia 39 5.1 Hyperteksti, hypermedia, multimedia 39 5.2 Proseduraalisuus 40 5.3 Osallistuvuudesta vuorovaikutteisuuteen 41 5.3.1 Koneellinen ja mentaalinen vuorovaikutus 45 5.3.2 Interaktiivisuuden määritelmä 45 5.4 Tilallisuus 46 5.5 Ensyklopedisuus 47 5.6 Lineaarisuus, multilineaarisuus ja epälineaarisuus 47 5.7 Saako tarinasta pelimäisen? 50 5.8 Ajan hallinta verkkodokumentissa 51 5.9 Verkkodokumentin määritelmä 54 6 Kummitus kävi taloksi dokumentin analyysi 55 7 Loppusanat 60 Lähteet 64 Liite 1 Ideapalaveri 26.9.2001 71 Liite 2 Kolme esimerkkisivua kuvakäsikirjoituksista 75 Liite 3 Palautteita verkkodokumenteista 78
Tiivistelmä
Journalistinen tutkielma käsittelee verkkodokumentin ilmaisukeinoja. Työn journalistinen teos on Helsingin Sanomien Verkkoliitteessä marraskuussa 2001 julkaistu Kummitus kävi taloksi, jota olin tekemässä käsikirjoittajan ja tuottajan roolissa. Tuottajana vastasin kokonaisuudesta, ja myös tässä tutkielmani kirjallisessa osassa paneudun verkkodokumenttiin kokonaisuutena.
Tavoitteenani on tutkia, millaista verkkodokumentin ilmaisu voisi olla. Perustelen Kummituksessa tekemiäni ratkaisuja tukeutuen hypermedian, dokumenttielokuvan ja television teoriaan. Hyödynnän lisäksi valokuvan teoriaa, sillä yleensä verkkodokumenteissa käytetään liikkuvan kuvan sijaan valokuvia. Teen viittauksia myös radiotutkimukseen dokumentin äänistä puhuessani.
Tietokone muistuttaa viestintävälineenä eniten televisiota, joten verkkoteoksissa olisi luontevaa käyttää audiovisuaalista ilmaisua. Verkkodokumentti on kuitenkin omanlaisensa ilmaisumuoto. Uutta ovat hypermedian mahdollisuudet, joista tärkeimpiä ovat multilineaarisuus, tilallisuus ja vuorovaikutteisuus.
Analysoin verkkodokumenttien sisältöä ja tekotapaa käyttäen hyväksi dokumenttielokuvan moodeja, jotka ovat käytäntöjä maailman hahmottamiseen. Bill Nicholsin (1991, 1994) tekemien jaotteluiden pohjalta mietin, miten erilaiset moodit voisivat toimia verkkodokumentissa. Esimerkiksi performatiivinen dokumentti tarjoaa verkkodokumenttiin sopivia ilmaisukeinoja. Jos multilineaarisuus ja vuorovaikutteisuus edellyttävät juonen hylkäämistä, juonen tilalla voi performatiivisen dokumentin tapaan käyttää assosiatiivista rakennetta ja taiteellista ilmaisevuutta. Performatiivinen verkkodokumentti voisi olla haarautuva, pelimäinen elämysten kollaasi.
Verkkodokumenttia rajoittaa teknisesti tiedonsiirron hitaus. Tiedostokoko täytyy pitää pienenä, jotta teoksen latautuminen kotikoneelle olisi kohtuullisen nopeaa. Rajoitukset eivät ole pelkästään huono asia. Tekijät joutuvat pyrkimään tiiviiseen, hallittuun kerron-taan. Samalla myös välineen omimpia ilmaisukeinoja etsitään kiivaammin. Jos olisi mahdollista esittää videokuvaa verkossa samalla tavalla kuin televisiossa, televisioon tehdyt ohjelmat tuotaisiin internetiin sellaisenaan, välineen erilaisia vaatimuksia ja mahdollisuuksia pohtimatta.
AVAINSANAT: VERKKODOKUMENTTI, DOKUMENTTIELOKUVA, TELEVISIODOKUMENTTI, VALOKUVA, HYPERMEDIA, INTERNET.
Tavoitteenani on tutkia, millaista verkkodokumentin ilmaisu voisi olla. Perustelen Kummituksessa tekemiäni ratkaisuja tukeutuen hypermedian, dokumenttielokuvan ja television teoriaan. Hyödynnän lisäksi valokuvan teoriaa, sillä yleensä verkkodokumenteissa käytetään liikkuvan kuvan sijaan valokuvia. Teen viittauksia myös radiotutkimukseen dokumentin äänistä puhuessani.
Tietokone muistuttaa viestintävälineenä eniten televisiota, joten verkkoteoksissa olisi luontevaa käyttää audiovisuaalista ilmaisua. Verkkodokumentti on kuitenkin omanlaisensa ilmaisumuoto. Uutta ovat hypermedian mahdollisuudet, joista tärkeimpiä ovat multilineaarisuus, tilallisuus ja vuorovaikutteisuus.
Analysoin verkkodokumenttien sisältöä ja tekotapaa käyttäen hyväksi dokumenttielokuvan moodeja, jotka ovat käytäntöjä maailman hahmottamiseen. Bill Nicholsin (1991, 1994) tekemien jaotteluiden pohjalta mietin, miten erilaiset moodit voisivat toimia verkkodokumentissa. Esimerkiksi performatiivinen dokumentti tarjoaa verkkodokumenttiin sopivia ilmaisukeinoja. Jos multilineaarisuus ja vuorovaikutteisuus edellyttävät juonen hylkäämistä, juonen tilalla voi performatiivisen dokumentin tapaan käyttää assosiatiivista rakennetta ja taiteellista ilmaisevuutta. Performatiivinen verkkodokumentti voisi olla haarautuva, pelimäinen elämysten kollaasi.
Verkkodokumenttia rajoittaa teknisesti tiedonsiirron hitaus. Tiedostokoko täytyy pitää pienenä, jotta teoksen latautuminen kotikoneelle olisi kohtuullisen nopeaa. Rajoitukset eivät ole pelkästään huono asia. Tekijät joutuvat pyrkimään tiiviiseen, hallittuun kerron-taan. Samalla myös välineen omimpia ilmaisukeinoja etsitään kiivaammin. Jos olisi mahdollista esittää videokuvaa verkossa samalla tavalla kuin televisiossa, televisioon tehdyt ohjelmat tuotaisiin internetiin sellaisenaan, välineen erilaisia vaatimuksia ja mahdollisuuksia pohtimatta.
AVAINSANAT: VERKKODOKUMENTTI, DOKUMENTTIELOKUVA, TELEVISIODOKUMENTTI, VALOKUVA, HYPERMEDIA, INTERNET.