VEK-vaihtoehtoisen kymppiluokan mahdollisuuksien tarkastelua elämänhallinnan kannalta.

Abstract

Tutkimuksen aiheena on nuorille kymppiluokkalaisille suunnattu pajakoulutoiminta ja sen mahdollisuudet toimia elämänhallintaa lisäävänä interventiona nuoren elämässä. Tutkimuksen tarkoitus on pohtia keinoja kymppiluokan kehittämiseen. Tutkimuksen kohteena on nokialainen Emäkosken yläasteen 10. luokan pienryhmä. Pienryhmäkokeilu kesti viisi kuukautta, kevään 1998 ja oppilaita ryhmässä oli kuusi. Kaikille nuorille oli yhteistä kouluallergia ja huomattavat poissaolot koulusta. Kohteen tutkimisen kautta on noussut esiin paljon kysymyksiä siitä, miten Nokialla aiotaan hoitaa syksyllä vuonna 2000 muodostuva ylisuuri kymppiluokka, jossa joudutaan ensi kertaa tekemään hakutilanteessa karsintaa.Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii konstruktivistinen oppimiskäsitys ja menetelmä on sovellettuna eksistentiaalista fenomenologiaa holistiseen ihmiskäsitykseen ja sen pohjalta löytyvään tutkimusotteeseen. Aineiston keruu suoritettiin apuna käyttäen emansipatorista toimintatutkimusmetodia. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostivat vaihtoehtoisen kymppiluokan (=VEK) nuorille tehdyt kyselyt, nuorten päiväkirjat ja havaintomateriaali (tutkijan päiväkirja). Lisäksi tutkimuksen edetessä on nuorille tehty syksyllä 1999 seurantahaastattelu ja haastateltu myös pajakouluopettajia, koulun rehtoria ja opinto-ohjaajaa. Haastatteluilla on tarkoitus tuoda tässä tutkimuksessa esiin kaikki uudistusehdotukset tulevan kympin ongelmallisen tilanteen ratkaisemiseksi. Katson erityisesti rehtori Vesa Mellavuon haastattelun kautta tuomien uudistusehdotuksien olevan erittäin merkittäviä tulevaisuutta ajatellen.Tutkimuksen pääantia on vaihtoehtoisen kymppiluokan (VEK) mahdollisuudet vaikuttaa nuorten elämänhallintaan käymällä koulu pienessä ryhmässä, huomioimalla ja tukemalla heitä yksilöinä. Tutkimus tarkastelee vaihtoehtoista kymppiluokkaa oppimisympäristönä, elämänhallinnan kannalta, kouluallergiaa poistavana vaihtoehtokoulunkäyntimuotona sekä pohtii sen mahdollisuuksia ja heikkouksia analyyttisesti. Tällaisella koulunkäyntimallilla on mahdollisuuksia vaikuttaa nuoren elämään positiivisesti. Jotta nuo mahdollisuudet saataisiin esiin, tulisi pajakoulua suunnitella entistä tarkemmin, selkiyttää tavoitteita ja niiden pohjalta nousevia pedagogisia metodeja.Resursseja ja taitoja on kaikilla nuorilla. Nuoria vain täytyy rohkaista käyttämään niitä oikein. VEK on ollut nuorille paikka, jossa heidän tarpeet, heikkoudet ja vahvuudet on otettu huomioon. Arvosanat parantuivat suurelta osin, poissaolojen määrä pieneni huomattavasti ja tulevaisuudenkuvat selkeytyivät. Seurantatutkimuksen mukaan he olivat suhteellisen tyytyväisiä elämäänsä (ca 8,25 kouluarvosanalla) tänä päivänä.Vaihtoehtoista koulunkäyntimuotoa tarjottiin nuorille oikeaan aikaan, kun takana oli peruskoulu eikä tavallinen perinteinen luokkamuotoinen kymppi valitettavasti kiinnostanut. Kouluallergian vaihtuminen koulussa aktiivisesti toimivaksi oppijaksi ja koulutuksen arvon tiedostaminen on ollut osaltaan Vekin ansiota. Poissaolojen lähes täydellinen loppuminen on ollut yksi niistä tavoitteista, joihin pyrittiin ja joihin Vek on pystynyt vastaamaan. Lisäksi syrjäytymiskehitys on saatu pysähtymään ja uusi elämä alkamaan. Siitä osoituksena on mm. se, että nuoret ovat tällä hetkellä kaikki jatkokoulutuksessa ja jopa puolet heistä aikoo vielä tämänkin koulutuksen jälkeen jatkaa opintojaan.Asiasanat: peruskoulun lisäluokat - pienryhmät, elämänhllinta - nuoret, syrjäytyminen - nuoret