Attributiivisen genetiivin sisältävät rakenteet venäjän kielessä ja niiden vastineet suomen kielessä.
KORPELA, VIRVE (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KORPELA, VIRVE
2002
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-10-09Tiivistelmä
Tutkielman päätarkoituksena on verrata attributiivisen genetiivin sisältävien rakenteiden käyttöä venäjän ja suomen kielessä. Työssä on haluttu selvittää, miten attributiivista genetiiviä on käsitelty venäjän- ja suomenkielisessä teoriakirjallisuudessa, miten genetiivin käyttö eroaa näissä kielissä ja miten venäjän attributiivisen genetiivin sisältäviä rakenteita on kaunokirjallisuudessa käännetty suomen kieleen. Työn alussa on tarkasteltu venäjän ja suomen genetiivin merkitysvariantteja jo olemassa olevan teoriakirjallisuuden pohjalta. Tarkastelussa on keskitytty erityisesti attributiivisen genetiivin funktioihin ja merkityseroihin. Tutkielman empiirisen osan aineistona on käytetty Valentin Rasputinin pienoisromaania "Proshtshanie s Matjoroj" (1976) ja sen suomennosta "Jäähyväiset Matjoralle" (1979), jonka on kääntänyt Esa Adrian. Tutkimuksessa venäjänkielisestä alkuperäisteoksesta poimittiin kaikki attributiivisen genetiivin esiintymät ja selvitettiin, millä tavoin ne on käännetty suomenkielisessä versiossa. Tutkimustulokset osoittivat, että suurimmassa osassa tapauksista (197/279) suomennoksessa oli käytetty suoraa käännöstä, kun taas noin 30 % attributiivisen genetiivin sisältävistä rakenteista oli käännetty jollakin muulla tavoin. Suomennoksessa esiintyi suoran käännöksen lisäksi 12 eri käännöstapaa, joista yleisin oli yhdyssanan käyttö. Lisäksi aineistossa oli 11 genetiivirakennetta, joiden käännöstä ei voitu luokitella mihinkään näistä 12 tavasta. Sekä venäjänkieliset esiintymät että niiden suomenkieliset vastineet on luetteloitu tutkielman Liitteessä. Eri käännösvarianttien esittelyn ja analysoinnin jälkeen työssä on tarkasteltu erikseen tapauksia, joissa venäjänkielisessä rakenteessa esiintyy genetiivin inversio. Tutkielman lopussa on käsitelty syitä, joiden vuoksi venäjän attributiivisen genetiivin sisältäviä rakenteita ei aina voida kääntää suoraan suomen kieleen.
Tärkein tutkimuksessa ilmi tullut seikka on se, ettei venäjän attributiivisella genetiivillä aina ole suoraa vastinetta suomen kielessä. Tällöin käännöksessä on käytettävä jotakin työssä käsitellyistä kiertoilmauksista. Kääntäjän tulisi siis tuntea hyvin kummankin kielen rakenteet voidakseen tuottaa sujuvaa kieltä.
Tärkein tutkimuksessa ilmi tullut seikka on se, ettei venäjän attributiivisella genetiivillä aina ole suoraa vastinetta suomen kielessä. Tällöin käännöksessä on käytettävä jotakin työssä käsitellyistä kiertoilmauksista. Kääntäjän tulisi siis tuntea hyvin kummankin kielen rakenteet voidakseen tuottaa sujuvaa kieltä.