Espanjan kansalliset intressit ja identiteetti EU-puheenjohtajuuskaudella 1.1. - 30.6.2002.
NIEMIMAA, KALLE (2002)
NIEMIMAA, KALLE
2002
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-09-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11109
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11109
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 1 1.1. TUTKIELMAN AIHE, TEOREETTINEN PERUSTA JA LÄHTEET 1 1.2. TUTKIELMAN RAKENNE 4 2. TUTKIELMAN TEOREETTISET SUUNTAVIIVAT 7 2.1. SOSIAALINEN KONSTRUKTIVISMI 9 2.1.1. Materialismi vs. idealismi sekä individualismi vs. holismi 9 2.1.2. Kulttuuri 11 2.1.3. Valtiot 12 2.1.4. Ideoiden maailma 14 2.1.5. Intressit 17 2.1.6. Kansallinen intressi 18 2.1.7. Kriittisyys Wendtin sosiaalista konstruktivismia kohtaan 22 2.2. NEOREALISMI 23 2.2.1. Kenneth Waltzin neorealismi 23 2.2.2. Wendtin analyysi ja kritiikki Waltzin neorealismia kohtaan 27 3. ESPANJA JA EUROOPAN UNIONIN PUHEENJOHTAJUUS 30 3.1. MITÄ PUHEENJOHTAJUUSKAUSI MERKITSEE JA MITÄ SEN TUTKIMINEN TARJOAA? 30 3.2. ESPANJA EUROOPAN UNIONISSA 34 3.3. ESPANJAN ULKOPOLITIIKAN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA 37 3.4. ESPANJAN SISÄINEN KEHITYS 40 3.5. MUUT ESPANJAN ULKOPOLITIIKKAAN VAIKUTTANEET TEKIJÄT 42 4. ESPANJAN KANSALLISET INTRESSIT JA PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN POLIITTISET PRIORITEETIT 43 4.1. TAISTELU TERRORISMIA VASTAAN 44 4.2. NOPEA JA TEHOKAS SIIRTYMINEN EUROON 47 4.3. UUDEN SYSÄYKSEN ANTAMINEN TALOUDELLISILLE JA SOSIAALISILLE UUDISTUKSILLE 49 4.4. EU:N LAAJENTUMISEEN TÄHTÄÄVIEN NEUVOTTELUJEN JATKAMINEN 50 4.5. YHTEISEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN VAHVISTAMINEN 54 4.5.1. Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 54 4.5.2. Transatlanttiset suhteet 55 4.5.3. Venäjän suhteet 56 4.5.4. Euroopan ja Latinalaisen Amerikan väliset suhteet 56 4.5.5. Lähi-idän tilanne ja Välimeren alueen ohjelma 58 4.6. KESKUSTELU LAAJENTUVAN EUROOPAN UNIONIN TULEVAISUUDESTA 59 5. ESPANJAN IDENTITEETTI EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN AIKANA 60 5.1. IDENTITEETIN TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 60 5.2. LYHYT KATSAUS RETORIIKAN TUTKIMUKSEN NYKYTILAAN 62 5.3. PUHEIDEN TARKASTELUN KESKEISET KÄSITTEET 63 5.3.1. Premissi 63 5.3.2. Teesi ja loppupäätelmät 64 5.4. TUTKIMUKSESSA KÄYTETTYJEN PUHEIDEN RAKENNE 64 5.4.1. Ulkoministerin puhe 64 5.4.2. Pääministerin puhe 66 5.4.3. Kuninkaan puhe 67 5.4.4. Yhteenvetona puheista 68 5.5. IDENTITEETIN TARKASTELU 69 5.5.1. Identiteetti sosiaalisessa konstruktivismissa Wendtin mukaan 69 5.5.2. Puheenjohtajuuskauden identiteetin ilmeneminen 72 5.5.3. Espanjan toivo Euroopassa? 75 5.5.4. Kollektiivinen identiteetti ja rakenteellinen muutos 77 5.5.5. Yhteenvetona Espanjan puheenjohtajuuskauden identiteetistä 79 6. LOPUKSI 80 6.1. ESPANJAN SAAVUTUKSET JA PUHEENJOHTAJUUSKAUDESTA VIRINNYTTÄ KESKUSTELUA 80 6.2. PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN ARVIOINTIA 84 6.3. TYÖN TARKASTELUA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 87 LÄHTEET 89 LIITE 1: Suomen Espanjan suurlähetystön edustajan sähköpostihaastattelu 20.5.2002. 94
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielmani käsittelee Espanjan EU-puheenjohtajuuskauden (1.1.-30.6.2002) aikaisia Espanjan kansallisia intressejä sekä puolivuotisperiodin aikana ilmennyttä puheenjohtajuuskauden identiteettiä. Tutkimus tukeutuu pääosin kahden kansainvälisten suhteiden teoreetikon, Alexander Wendtin sekä Kenneth Waltzin, viitoittaman teoreettisen viitekehyksen varaan. Wendtin sosiaalinen konstruktivismi ja hänen teoksensa Social Theory of International Politics valottaa erityisesti identiteetin, intressien ja ideoiden maailman välistä suhdetta. Waltzin neorealismi ja teos Theory of International Politics puolestaan kertoo enemmän valtiokeskeisestä maailmasta ja materiaalisten voimavarojen jakautumisen merkityksestä. Identiteetin tutkimuksen yhteydessä olen puolestani analysoinut poliittisia puheita muun muassa retoriikkaan ja erilaisiin kielellisiin analyyseihin turvautuen. Keskeisiä tutkielmassa esille tulleita asioita ovat muun muassa identiteetin ja intressien yhteys käytännön tasolla, Espanjaa kohdannut rakenteellinen muutos, Espanjan halu profiloitua puheenjohtajuuskaudellaan sekä Espanjan pyrkimys samaistaa eurooppalaiset ja espanjalaiset arvot. Tutkielmassa myös ilmenee käyttämäni teoreettisen viitekehyksen sekä tutkimani konkreettisen aihealueen välinen yhteys.