Balanced Scorecard - tasapainotettu mittaristo kunnan tulosyksikön talouden ja toiminnan ohjausmallina. Esimerkkinä Helsingin kaupungin opetusviraston yleissivistävä linja.

Abstract

Tutkimuksella haetaan vastausta kysymykseen mitä uutta Balanced Scorecardin soveltaminen talouden ja toiminnan ohjausmallina on tuonut kunnan toimintayksikön tuloksellisuuden mittaamiseen? Tutkielman teoriaosassa on esitetty alkuperäinen teoria Balanced Scorecardista ja siitä julkiselle sektorille sovellettuja suomalaisia versioita, jotka alkuperäiseen verrattuna pyrkivät ottamaan huomioon julkisen sektorin erityispiirteet. Näitä menetelmiä on verrattu muihin kuntasektorin johtamismalleihin. Tutkimuksen empiirisessä osassa kuvataan kohdeorganisaatiosta haastattelututkimuksella saatuja näkemyksiä Balanced Scorecardin soveltamisesta tuloksellisuuden mittaamisessa.

Tutkimuksen kohdeorganisaatiossa Balanced Scorecard laajentaa tuloksellisuuden käsitettä henkilöstön näkökulman mukaan ottamisella aikaisempien tuloksellisuustekijöiden rinnalle. Systemaattisena rakenteena Balanced Scorecard muuttaa ylätasolla menevän strategiakeskustelun organisaatiossa tapahtuviksi konkreettisiksi toimenpiteiksi ja mahdollistaa monipuolisemman tavoitteiden sisällöstä käytävän keskustelun luottamustoimielimissä. BSC muodostaa toimivan viitekehyksen kunnan tulosyksikön toiminnallisten tavoitteiden asetannalle sekä tuloksellisuuden arvioinnille toimintakertomuksessa.

Avainsanat: Balanced Scorecard, BSC, tasapainotettu mittaristo, laatu, taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, tuloksellisuus.