Eksistoiva subjekti tässä ajassa. Humoristinen tutkimus, teoreettinen ajatuskoe: Eksistenssifilosofinen tutkielma Soren Kierkegaardin hengessä.
MÄKELÄ, JUSSI (2002)
2002
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-08-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11046
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11046
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO_____1 1.1 Tutkimuksen näkökulmat_____2 1.2 Tutkimuksen rakenne_____2 1.3 Tutkimusteemat ja -tavoitteet_____3 1.4 Søren Kierkegaard_____5 1.4.1 ”Haarukan” onnellinen lapsuus isän varjossa_____5 1.4.2 Esteettiset opiskeluvuodet_____8 1.4.3 Onnettomasta sulhasesta kirjailijaksi_____10 1.4.4 Naurun marttyyri_____11 1.4.5 Pseudonyymeistä_____12 1.5. Matkaevääksi_____14 2 POSTMODERNI — SUURTEN KERTOMUSTEN LOPPU_____15 2.1 Postmoderni identiteetti_____17 2.2 Moraalinen tyhjiö?_____19 3 KIERKEGAARDIN KESKEISTÄ KÄSITTEISTÖÄ_____22 3.1 Synteettisen itseyden sfäärit_____23 3.1.1 Øieblikket — hetki ajallisen ja iäisen kohdatessa_____27 3.1.2 Vapaus mahdollisuuden ja välttämättömyyden kolmantena_____27 3.2 Olemassaolo haisee tyhjyydeltä_____31 3.2.1 Ahdistuksen ja synnin noidankehä_____32 3.3 Absolutismia: intohimoinen suhde iäiseen autuuteen_____35 3.3.1 Eksistentiaalisen paatoksen olennainen ilmaus: kärsimys_____39 3.3.2 Eksistentiaalisen paatoksen ratkaiseva ilmaus: syyllisyys_____46 4 SUBJEKTIIVINEN EKSISTOIJA SFÄÄREISSÄÄN_____50 4.1 Subjektiivisuus on…_____51 4.1.1 Subjektiivisuus on totuus; totuus on subjektiivisuus_____52 4.1.2 Subjektiivisuus on intohimoa_____53 4.2 Sisäisyys on subjektiivisuutta_____55 4.2.1 Epäsuora tiedottaminen_____56 4.3 Eksistenssisfäärit_____59 4.3.1 Välitön esteettisyys_____60 4.3.2 Tietoinen esteettisyys_____64 4.3.3 Ironia_____68 4.3.4 Eettisyys_____70 4.3.5 Huumori_____72 4.3.6 Pateettis-uskonnollisuus_____77 4.3.7 Paradoksikristillisyys_____81 4.3.8 Sfääreissä hyppelyä_____85 5 PÄÄTTÄVÄ EPÄTIETEELLINEN LOPPULUKU_____87 5.1 Kriittinen silmäys esiteltyihin teorioihin_____87 5.1.1 Bauman — moderni postmodernin tulkki_____87 5.1.2 Kierkegaard — ristiriitainen yltiösubjektivisti_____93 5.2 Postmoderni individualismi ja kasvatuksen päämäärät_____97 5.2.1 Esteettinen individualismi?_____97 5.2.2 Arvoperustoja kasvatuksen lähtökohtina_____99 5.2.3 Kasvatuksen yleinen päämäärä_____102 5.2.4 Kasvatuksen yksityinen päämäärä_____104 5.3 Jatkomahdollisuudet ja kritiikki_____111 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS_____115
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Søren Kierkegaardin eksistenssifilosofiaa. Päälähteenä on Kierkegaardin filosofinen pääteos Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus (Afsluttende uvidenskabelig Efterskrift, 1846). Tutkimus esittelee Kierkegaardin filosofian keskeisiä käsitteitä sekä Kierkegaardin määrittelemät eksistenssisfäärit eli -tasot. Sen lisäksi tutkimus silmäilee Kierkegaardin eksistenssifilosofisen ajattelun sisältöä yhteiskunnallisesta viitekehyksestä käsin. Tässä tutkimuksessa tätä aikaa kuvaavana viitekehyksenä on postmoderni. Tutkimus tarkastelee myös kasvatuksen tehtävää ja mahdollisuuksia sekä postmodernin että eksistenssi-filosofian viitekehyksessä. Tutkimuksen näkökulma on kristillis-humanistinen, ja aineistoa pyritään lähestymään käytännönläheisesti tulkiten.
Kierkegaardin eksistenssisfäärien lukumäärästä on erimielisyyksiä, tässä tutkimuksessa niitä nimetään seitsemän. Varsinaisia sfäärejä näistä on kaksi: esteettisyys ja uskonnollisuus, jotka molemmat jakautuvat vielä kahtia välittömään ja tietoiseen esteettisyyteen sekä pateettis-uskonnollisuuteen ja paradoksi-kristillisyyteen. Loput kolme sfääriä, ironia, eettisyys ja huumori, ovat siirtymätasoja, eivätkä sellaisina tarjoa pysyvää pohjaa eksistenssille.
Sfäärit esitellään työkaluina yksilön eksistenssin tarkasteluun. Kierkegaardin filosofian ydin ei ole eksistenssisfääreissä, vaan yksilössä (det enkelte). Kierkegaardin sanoma on, että subjektiivisuus on totuus. Totuutta on mahdotonta lähestyä objektiivisesti, ja siksi on tunnustettava sen subjektiivinen luonne ja tavoiteltava sitä subjektiivisesti.
Subjektiivinen totuus on jokaisen itse löydettävä, sitä ei voi kukaan muu ojentaa. Tässä on Kierkegaardin ja postmodernin yhteys: totuus on löydettävä itse. Totuuteen voidaan kuitenkin yrittää yksilöä johdatella, ja tässä on kasvatuksen haaste.
Asiasanat: Kierkegaard, subjektiivisuus, yksilö, eksistenssifilosofia, eksistentialismi, eksistoiminen, eksistenssitaso, eksistenssisfääri, esteettisyys, ironia, eettisyys, huumori, uskonnollisuus, ahdistus, intohimo, elämän tarkoitus
Kierkegaardin eksistenssisfäärien lukumäärästä on erimielisyyksiä, tässä tutkimuksessa niitä nimetään seitsemän. Varsinaisia sfäärejä näistä on kaksi: esteettisyys ja uskonnollisuus, jotka molemmat jakautuvat vielä kahtia välittömään ja tietoiseen esteettisyyteen sekä pateettis-uskonnollisuuteen ja paradoksi-kristillisyyteen. Loput kolme sfääriä, ironia, eettisyys ja huumori, ovat siirtymätasoja, eivätkä sellaisina tarjoa pysyvää pohjaa eksistenssille.
Sfäärit esitellään työkaluina yksilön eksistenssin tarkasteluun. Kierkegaardin filosofian ydin ei ole eksistenssisfääreissä, vaan yksilössä (det enkelte). Kierkegaardin sanoma on, että subjektiivisuus on totuus. Totuutta on mahdotonta lähestyä objektiivisesti, ja siksi on tunnustettava sen subjektiivinen luonne ja tavoiteltava sitä subjektiivisesti.
Subjektiivinen totuus on jokaisen itse löydettävä, sitä ei voi kukaan muu ojentaa. Tässä on Kierkegaardin ja postmodernin yhteys: totuus on löydettävä itse. Totuuteen voidaan kuitenkin yrittää yksilöä johdatella, ja tässä on kasvatuksen haaste.
Asiasanat: Kierkegaard, subjektiivisuus, yksilö, eksistenssifilosofia, eksistentialismi, eksistoiminen, eksistenssitaso, eksistenssisfääri, esteettisyys, ironia, eettisyys, huumori, uskonnollisuus, ahdistus, intohimo, elämän tarkoitus