Bioernergia-alan yhteistyön muodostuminen Tampereen seudulla.
HAKOLA, PAULA (2002)
2002
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-08-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11035
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11035
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 4 2. INNOVAATIOT JA OSAAMINEN 5 2.1 INNOVAATIOSTA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄÄN 5 2.2 INNOVAATIOPROSESSI 11 2.3 INNOVAATIOPOLITIIKKA 12 2.4 TUTKIMUS JA RAHOITUS INNOVAATIOJÄRJESTELMÄSSÄ 15 2.4.1 Tieteen muuttuva asema 15 2.4.2 Esimerkkejä yritysten rahoituksesta 16 2.5 TAMPEREEN SEUTU OSAAMISALUEENA 18 3. INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN JA YMPÄRISTÖHAASTEEN KOSKETUSPINTA 21 3.1 KESTÄVÄ KEHITYS INNOVAATIO- JA YRITYSMAAILMASSA 21 3.2 PIIPUNPÄÄRATKAISUISTA KAUKOKATSEISIIN INNOVAATIOIHIN 24 3.3 ALUEELLISEN INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN SIDOS KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN 26 3.4 KOHTI INNOVAATIOSUUNTAUTUNUTTA KEHITYSPOLKUA 28 3.5 ESISELVITYS PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKLUSTERISTA 29 4. BIOENERGIA SUOMESSA 31 4.1 BIOENERGIA JA SEN MERKITYS 31 4.2 BIOENERGIAN ASEMA SUOMEN ENERGIANTUOTANNOSSA 34 5. NÄKÖKULMIA ALUEELLISEEN YHTEISTYÖHÖN BIOENERGIA-ALALLA 38 5.1 AINEISTONKERUUSSA KÄYTETYT MENETELMÄT JA HAASTATTELUAINEISTO 38 5.2 BIOENERGIA-ALAN ALUEELLISEN YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET 40 5.2.1 Yhteistyön muodostaminen lähtee todellisesta tarpeesta 40 5.2.2 Yhteistyön toteuttamisen aloittaminen 44 5.2.3 Bioenergia-alan moninaiset tahot 46 5.2.4 Haasteisiin vastaamalla kohti tavoitetilaa 49 5.2.5 Visioita 52 5.2.6 Kestävän kehityksen energiaratkaisut -ohjelma 56 6. TULOSTEN TARKASTELUA 57 6.1 KOHTI ALUEELLISTA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄÄ? 57 6.2 TAMPEREEN SEUDUN INNOVAATIOVERKOSTON PIIRTEITÄ BIOENERGIA-ALALLA 60 6.3 BIOENERGIA-ALAN ALUEELLISEN YHTEISTYÖN OLEMUS 64 6.4 BIOENERGIA-ALAN YHTEISTYÖLLÄ LÄHEMMÄKSI KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITETTA? 68 7. PÄÄTELMÄT 71 8. LOPUKSI 73 LÄHTEET 76 LIITE 1. HAASTATTELURUNKO LIITE 2. HAASTATELTUJEN TAHOJEN PERUSTIEDOT
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on bioenergia-alan yhteistyön muodostuminen Tampereen seudulla. Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa suunnitteilla olevan alueellisen bioenergiayhteistyön mahdollisuuksia. Lähtökohtana on erityisesti selvittää, mikä synnyttää tarvetta yhteistyölle, millä tavalla sitä on mahdollista toteuttaa, mitkä tahot ovat osallistumassa yhteistyöhön ja mitkä tekijät edistävät ja vaikeuttavat prosessia. Teeman tutkiminen on tärkeää yhteistyön tehostamiseksi ja voimavarojen suuntaamiseksi nykyistä paremmin. Edellä mainittujen teemojen lisäksi pohdin bioenergia-alan yhteistyön mahdollisuuksia vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden käytännön toteuttamiseen.
Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja empiirisen aineiston keräsin teemahaastatteluin yhteensä 12 haastattelussa. Haastateltavien valikoitumisessa käytin lumipallometodia, joka osoittautui toimivaksi menetelmäksi toistaiseksi tuntemattoman toimijakentän hahmottamisessa. Haastatteluaineiston avulla pyrin vastaamaan asettamiini tutkimuskysymyksiin siten, että tuloksista oli mahdollista tehdä päätelmiä suunnitteilla olevan bioenergia-alan alueellisen yhteistyöverkoston olemuksesta. Käytin työssäni innovaatiojärjestelmä-näkökulmaa analyyttisenä työkaluna alueellisen ilmiön kehystämisessä.
Keskeisimmät tutkimustulokset osoittivat yhteistyösuunnitelmien lähtevän todellisesta tarpeesta, ja kaikki esille tulleet bioenergia-alan tahot ovat kiinnostuneita tiiviimmästä alueellisesta verkostoitumisesta. Bioenergia-alan tahot osoittautuivat monipuolisiksi ja suunnitellun verkostoitumisen voidaan havaita lähenevän innovaatiojärjestelmä-tyyppistä alueellista kokonaisuutta. Lisäksi tuloksista ilmeni bioenergia-alan monivivahteisuus huippuosaamisen, eri alojen tiedon hallinnan, yhteistyön, politiikan, kestävän kehityksen haasteen ja tulevaisuuden ennakoinnin yhdistyessä haasteelliseksi kokonaisuudeksi. Suunnitteilla olevaan bioenergiayhteistyöhön liittyy monenlaisia prosessia edistäviä ja vaikeuttavia tekijöitä. Tuloksissa esille nousivat ennen kaikkea vapaaehtoisuuden välttämättömyys sekä henkilökohtaisten suhteiden ja luottamuksen merkitys yhteistyön onnistumiseksi. Myös foorumina toimivan, koordinoivan katto-organisaation synnyttämistä informaation välittämisen ja rahoituksen hankinnan toteuttamiseksi korostettiin.
Kaiken kaikkiaan haastatteluaineisto osoitti, että tiiviimmällä bioenergia-alan alueellisella verkostoitumisella alueen yritykset voivat saada merkittävää synergiaetua sekä tutkimus- ja kehitystyön että markkinointimahdollisuuksien suhteen. Kysymys ei siis olisi ainoastaan Suomen tai Tampereen seudun bioenergian käytön kasvattamisesta, vaan mitä merkittävimmin myös alueellisen osaamisen ja markkinoinnin kehittämisestä kansainvälisessä mittakaavassa.
Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja empiirisen aineiston keräsin teemahaastatteluin yhteensä 12 haastattelussa. Haastateltavien valikoitumisessa käytin lumipallometodia, joka osoittautui toimivaksi menetelmäksi toistaiseksi tuntemattoman toimijakentän hahmottamisessa. Haastatteluaineiston avulla pyrin vastaamaan asettamiini tutkimuskysymyksiin siten, että tuloksista oli mahdollista tehdä päätelmiä suunnitteilla olevan bioenergia-alan alueellisen yhteistyöverkoston olemuksesta. Käytin työssäni innovaatiojärjestelmä-näkökulmaa analyyttisenä työkaluna alueellisen ilmiön kehystämisessä.
Keskeisimmät tutkimustulokset osoittivat yhteistyösuunnitelmien lähtevän todellisesta tarpeesta, ja kaikki esille tulleet bioenergia-alan tahot ovat kiinnostuneita tiiviimmästä alueellisesta verkostoitumisesta. Bioenergia-alan tahot osoittautuivat monipuolisiksi ja suunnitellun verkostoitumisen voidaan havaita lähenevän innovaatiojärjestelmä-tyyppistä alueellista kokonaisuutta. Lisäksi tuloksista ilmeni bioenergia-alan monivivahteisuus huippuosaamisen, eri alojen tiedon hallinnan, yhteistyön, politiikan, kestävän kehityksen haasteen ja tulevaisuuden ennakoinnin yhdistyessä haasteelliseksi kokonaisuudeksi. Suunnitteilla olevaan bioenergiayhteistyöhön liittyy monenlaisia prosessia edistäviä ja vaikeuttavia tekijöitä. Tuloksissa esille nousivat ennen kaikkea vapaaehtoisuuden välttämättömyys sekä henkilökohtaisten suhteiden ja luottamuksen merkitys yhteistyön onnistumiseksi. Myös foorumina toimivan, koordinoivan katto-organisaation synnyttämistä informaation välittämisen ja rahoituksen hankinnan toteuttamiseksi korostettiin.
Kaiken kaikkiaan haastatteluaineisto osoitti, että tiiviimmällä bioenergia-alan alueellisella verkostoitumisella alueen yritykset voivat saada merkittävää synergiaetua sekä tutkimus- ja kehitystyön että markkinointimahdollisuuksien suhteen. Kysymys ei siis olisi ainoastaan Suomen tai Tampereen seudun bioenergian käytön kasvattamisesta, vaan mitä merkittävimmin myös alueellisen osaamisen ja markkinoinnin kehittämisestä kansainvälisessä mittakaavassa.