Suomalaisena Kiinassa - Kiinassa asuneiden suomalaisten käsityksiä ja kokemuksia kulttuurisesta sopeutumisesta "Mä pyrin elämään maassa maan tavalla. Kiinassa mä syön aamiaiseksi riisiä ja höyrytettyjä sämpylöitä ja kotona kaurapuuroa"
RANKINEN, ARJA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RANKINEN, ARJA
2002
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2002-07-12Tiivistelmä
Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena on tarkastella EU Junior Managers in China ohjelman suomalaisten osanottajien käsityksiä ja kokemuksia kulttuurisesta sopeutumisesta Kiinaan. Tutkimusryhmään kuuluu yhteensä seitsemän henkilöä, jotka ovat viettäneet Kiinassa henkilöstä riippuen vuodesta puoleentoista vuotta pitkän ajan EU Junior Managers in China ohjelman suorittamisen yhteydessä. Kuusi ryhmän jäsentä on osallistunut kurssille joko kokonaan tai osittain samanaikaisesti. Kiinassa olonsa aikana he ovat opiskelleet yhdessä muiden EU maiden osallistujien kanssa kiinan kieltä, johtamista ja Kiinan kauppaa sekä osallistuneet työharjoitteluun kiinalaisilla työpaikoilla. Tarkoitukseni on selvittää, kokivatko ryhmän jäsenet Kiinan jollakin tavalla erilaiseksi maaksi sopeutumisen kannalta kuin ne maat, joista heillä aikaisemmin on kokemusta. Alakysymyksinä selvitän, mitkä heidän mielestään olivat kulttuurista sopeutumista edesauttavia tekijöitä ja oliko ryhmän jäsenten käytännön tavoissa pyrkiä helpottamaan sopeutumisprosessia erotettavissa joitain tyypillisesti suomalaisia tekijöitä. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kaikki ohjelman läpikäyneet suomalaiset. Haastattelut olivat puolistrukturoidun kyselyn sisältämiä teemahaastatteluja, jotka suoritettiin kertahaastatteluina.
Kiinan ja Suomen kulttuurit ja yhteiskunnat eroavat toisistaan niin monin eri tavoin ja alueelliset kulttuurierot niin Kiinan kuin Suomenkin sisällä ovat niin suuret, että tyydyn teoriaosuudessa kuvailemaan Kiinan ja Suomen yhteiskuntien rakennetta ja toimintaa sekä ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä pääasiassa Hofsteden eri kulttuureja kuvailevien käsitteiden ja Hallin viestintään liittyvien yleisempien kulttuurimallien avulla. Selitän erityisesti ja tarkemmin vain sellaisia kulttuureihin liittyviä eroja, jotka tulevat haastatteluissa esiin tai jotka mielestäni kuvaavat ajattelutapojen eroavaisuuksia yleisemmällä tasolla.
Teoriaosuudessa olen kiinnittänyt runsaasti huomiota kieleen ja viestintään kulttuurisina tekijöinä, koska ne omasta mielestäni ovat juuri Kiinaan sopeutumisen kannalta tärkeitä asioita. Kiinalaisilla on usein vaikeuksia hahmottaa sanallista todellisuutta siksi, että heidän kirjoitusjärjestelmänsä perustuu symboleihin ja tämän vuoksi he usein myös ajattelevat symbolien avulla. Tähän pohjautuen lähestyn kielen merkitystä kulttuurisena tekijänä Sapirin ja Whorfin teorian avulla. Sen mukaan kieli määrää pitkälti yksilön ajattelua ja tätä kautta myös kyseisen kulttuurin rakenteita. Samalla seikalla perustelen myös Hallin kielen tutkimukseen ja kielen kautta kulttuurien välisten erojen kuvailemiseen pyrkivien teorioiden ja mallien suhteellisen laajaa selittämistä tässä työssä.
Edelleen olen teoriaosuudessa painottanut kungfutselaisuuden osuutta, koska kiinalainen yhteiskunta on kungfutselaisuuden läpitunkema kaikilla tasoillaan. Kungfutselaisuuden perusteiden tunteminen auttaa länsimaalaista ymmärtämään paitsi Kiinan yhteiskunnan rakennetta, myös yksittäisten kiinalaisten ajatusmaailmaa ja käyttäytymistä ja yleisemmin ihmisten jokapäiväisen elämisen ehtoja.
Etnisen identiteetin muuttumisprosessia olen tässä työssä painottanut siksi, että ihminen on taipuvainen tukeutumaan etniseen tai kansalliseen identiteettiinsä tilanteessa, jossa hän kokee olevansa epävarma. Vierauden ja akkulturaation lähestyminen etnisen identiteetin kautta tuntuukin olevan yksi mielenkiintoinen tapa ymmärtää yksilön tasolla tapahtuvaa muutosta kulttuurisen sopeutumisen seurauksena.
Tutkimusmenetelmänä on laadullinen analyysi, jossa etsitään aineistosta esiin nousevia luokkia lähinnä induktiivisen analyysin keinoin. Koska olen itse asunut Kiinassa vuosien 1997-2000 aikana kahteen eri otteeseen yhteensä puolitoista vuotta, on oma esiymmärrykseni vaikuttanut teoriaosuuden sisällön ja teemarungon teemojen valintaan. Minimoidakseni mahdollisuuden, että se vaikuttaisi myös tutkimuksen analyysiin olen päätynyt analysoimaan haastattelut induktiivisesti ja lisäämään deduktiivisen analyysin tutkimustuloksiin vasta johtopäätöksissä. Tällä tavoin olen pyrkinyt tutkimusryhmäni ajatusten ja omien ajatukseni pitämiseen selkeästi erillään toisistaan. Tutkimuksessa pyritään ilmiön ymmärtämiseen ja kuvailuun fenomenologisen näkökulman ja hermeneuttisen tulkinnan kautta.
Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että suomalaisissa käytännön tavoissa pyrkiä helpottamaan sopeutumisprosessia oli säännönmukaisuutta ja tiettyjä juuri suomalaisille tyypillisiä piirteitä verrattuna muiden EU maiden edustajien tapoihin. Ryhmän mielestä suomalaisten vahvuuksia sopeutumisessa Kiinaan oli joustavuus ja se, että heillä on jalat maassa. Suomalaiset eivät korostaneet kotimaan ja Kiinan kulttuureiden ja tapojen välisiä eroja, vaan pikemminkin etsivät samankaltaisuuksia ja hakivat keinoja selviytyä jokapäiväisessä elämässä. Sopeutumistavoissa yhteinen piirre oli myös se, että eletään päivä kerrallaan, tilanteisiin mennään yleensä avoimin mielin, katsellaan ja kuunnellaan vähän aikaa kuinka tilanne kehittyy ja sen jälkeen toimitaan tilanteeseen sopivalla tavalla. Suomalaisten perushiljaisuuden katsottiin toimivan sopeutumistilanteessa pääsääntöisesti heidän hyväkseen: he eivät tuhlaa energiaansa turhaan hälinään, vaan miettivät yleensä itsekseen kulloiseenkin tilanteeseen sopivat toimintatavat ja toimivat sitten rauhallisesti niiden mukaan. Toimiminen nähtiin selkeästi vahvuutena. Suomalaiset eivät myöskään hätkähdä vähästä, vaan rauhallisuus on heille leimaa-antava luonteenpiirre odottamattomissa tilanteissa. Suomalaisten asennetta kuvaa hyvin myös se, että suomalaiset lähtivät Kiinaan elämään, eivät vain suorittamaan kurssia.
Kulttuurista sopeutumista edesauttavat tekijät liittyivät tutkimusryhmän mielestä kieleen, lähtijän luonteeseen, asenteeseen, persoonaan, motivaatioon, odotuksiin, arkipäiväisiin asioihin ja aiempiin kokemuksiin vieraista kulttuureista.
Ryhmän jäsenet kokivat Kiinan erilaiseksi maaksi sopeutua kuin ne maat, joista heillä aikaisemmin on kokemusta. Muista maista Kiinan erotti sekä kulttuuriin että kiinalaisiin itseensä liittyvät asiat. Merkityksellisin kiinalaisiin itseensä liittyvä tekijä oli väen paljous. Ajatusmaailman erilaisuus oli sekä kiinalaisiin itseensä että heidän kulttuuriinsa liittyvä tekijä. Kulttuuriin liittyviä tekijöitä olivat koko kulttuuri itsessään, kieli sekä käytännöllisessä merkityksessään että sisältämänsä symboliikan takia ja totuuden määrittely, erityisesti kasvokäytännön seurauksena.
Kiinan ja Suomen kulttuurit ja yhteiskunnat eroavat toisistaan niin monin eri tavoin ja alueelliset kulttuurierot niin Kiinan kuin Suomenkin sisällä ovat niin suuret, että tyydyn teoriaosuudessa kuvailemaan Kiinan ja Suomen yhteiskuntien rakennetta ja toimintaa sekä ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä pääasiassa Hofsteden eri kulttuureja kuvailevien käsitteiden ja Hallin viestintään liittyvien yleisempien kulttuurimallien avulla. Selitän erityisesti ja tarkemmin vain sellaisia kulttuureihin liittyviä eroja, jotka tulevat haastatteluissa esiin tai jotka mielestäni kuvaavat ajattelutapojen eroavaisuuksia yleisemmällä tasolla.
Teoriaosuudessa olen kiinnittänyt runsaasti huomiota kieleen ja viestintään kulttuurisina tekijöinä, koska ne omasta mielestäni ovat juuri Kiinaan sopeutumisen kannalta tärkeitä asioita. Kiinalaisilla on usein vaikeuksia hahmottaa sanallista todellisuutta siksi, että heidän kirjoitusjärjestelmänsä perustuu symboleihin ja tämän vuoksi he usein myös ajattelevat symbolien avulla. Tähän pohjautuen lähestyn kielen merkitystä kulttuurisena tekijänä Sapirin ja Whorfin teorian avulla. Sen mukaan kieli määrää pitkälti yksilön ajattelua ja tätä kautta myös kyseisen kulttuurin rakenteita. Samalla seikalla perustelen myös Hallin kielen tutkimukseen ja kielen kautta kulttuurien välisten erojen kuvailemiseen pyrkivien teorioiden ja mallien suhteellisen laajaa selittämistä tässä työssä.
Edelleen olen teoriaosuudessa painottanut kungfutselaisuuden osuutta, koska kiinalainen yhteiskunta on kungfutselaisuuden läpitunkema kaikilla tasoillaan. Kungfutselaisuuden perusteiden tunteminen auttaa länsimaalaista ymmärtämään paitsi Kiinan yhteiskunnan rakennetta, myös yksittäisten kiinalaisten ajatusmaailmaa ja käyttäytymistä ja yleisemmin ihmisten jokapäiväisen elämisen ehtoja.
Etnisen identiteetin muuttumisprosessia olen tässä työssä painottanut siksi, että ihminen on taipuvainen tukeutumaan etniseen tai kansalliseen identiteettiinsä tilanteessa, jossa hän kokee olevansa epävarma. Vierauden ja akkulturaation lähestyminen etnisen identiteetin kautta tuntuukin olevan yksi mielenkiintoinen tapa ymmärtää yksilön tasolla tapahtuvaa muutosta kulttuurisen sopeutumisen seurauksena.
Tutkimusmenetelmänä on laadullinen analyysi, jossa etsitään aineistosta esiin nousevia luokkia lähinnä induktiivisen analyysin keinoin. Koska olen itse asunut Kiinassa vuosien 1997-2000 aikana kahteen eri otteeseen yhteensä puolitoista vuotta, on oma esiymmärrykseni vaikuttanut teoriaosuuden sisällön ja teemarungon teemojen valintaan. Minimoidakseni mahdollisuuden, että se vaikuttaisi myös tutkimuksen analyysiin olen päätynyt analysoimaan haastattelut induktiivisesti ja lisäämään deduktiivisen analyysin tutkimustuloksiin vasta johtopäätöksissä. Tällä tavoin olen pyrkinyt tutkimusryhmäni ajatusten ja omien ajatukseni pitämiseen selkeästi erillään toisistaan. Tutkimuksessa pyritään ilmiön ymmärtämiseen ja kuvailuun fenomenologisen näkökulman ja hermeneuttisen tulkinnan kautta.
Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että suomalaisissa käytännön tavoissa pyrkiä helpottamaan sopeutumisprosessia oli säännönmukaisuutta ja tiettyjä juuri suomalaisille tyypillisiä piirteitä verrattuna muiden EU maiden edustajien tapoihin. Ryhmän mielestä suomalaisten vahvuuksia sopeutumisessa Kiinaan oli joustavuus ja se, että heillä on jalat maassa. Suomalaiset eivät korostaneet kotimaan ja Kiinan kulttuureiden ja tapojen välisiä eroja, vaan pikemminkin etsivät samankaltaisuuksia ja hakivat keinoja selviytyä jokapäiväisessä elämässä. Sopeutumistavoissa yhteinen piirre oli myös se, että eletään päivä kerrallaan, tilanteisiin mennään yleensä avoimin mielin, katsellaan ja kuunnellaan vähän aikaa kuinka tilanne kehittyy ja sen jälkeen toimitaan tilanteeseen sopivalla tavalla. Suomalaisten perushiljaisuuden katsottiin toimivan sopeutumistilanteessa pääsääntöisesti heidän hyväkseen: he eivät tuhlaa energiaansa turhaan hälinään, vaan miettivät yleensä itsekseen kulloiseenkin tilanteeseen sopivat toimintatavat ja toimivat sitten rauhallisesti niiden mukaan. Toimiminen nähtiin selkeästi vahvuutena. Suomalaiset eivät myöskään hätkähdä vähästä, vaan rauhallisuus on heille leimaa-antava luonteenpiirre odottamattomissa tilanteissa. Suomalaisten asennetta kuvaa hyvin myös se, että suomalaiset lähtivät Kiinaan elämään, eivät vain suorittamaan kurssia.
Kulttuurista sopeutumista edesauttavat tekijät liittyivät tutkimusryhmän mielestä kieleen, lähtijän luonteeseen, asenteeseen, persoonaan, motivaatioon, odotuksiin, arkipäiväisiin asioihin ja aiempiin kokemuksiin vieraista kulttuureista.
Ryhmän jäsenet kokivat Kiinan erilaiseksi maaksi sopeutua kuin ne maat, joista heillä aikaisemmin on kokemusta. Muista maista Kiinan erotti sekä kulttuuriin että kiinalaisiin itseensä liittyvät asiat. Merkityksellisin kiinalaisiin itseensä liittyvä tekijä oli väen paljous. Ajatusmaailman erilaisuus oli sekä kiinalaisiin itseensä että heidän kulttuuriinsa liittyvä tekijä. Kulttuuriin liittyviä tekijöitä olivat koko kulttuuri itsessään, kieli sekä käytännöllisessä merkityksessään että sisältämänsä symboliikan takia ja totuuden määrittely, erityisesti kasvokäytännön seurauksena.