Opintoviikon suorittamiseen tarvittava työmäärä - sen suunnittelu ja toteutuminen Hämeen ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelman syventävissä opinnoissa.
VUORI, PEKKA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VUORI, PEKKA
2002
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2002-06-12Tiivistelmä
Opintoviikko on keskimäärin 40 tuntia opiskelijan työtä. Tämä opintoviikon yleinen määritelmä on lähtökohtana tutkimuksessa, jonka tarkoituksena on selvittää kuinka paljon opiskelija käyttää aikaa opintoviikon suorittamiseen. Tutkimus koskee metsätalousinsinöörin ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Syventävissä opinnoissa opiskelija perehtyy valintansa mukaan ammattialan erikoisosaamiseen. Opiskelijan työskentelyvalmiudet ovat lähellä sitä tasoa, kuin ne ovat hänen siirtyessään työelämään.
Tutkimuksen pääongelma oli: ”Millaista työmäärää opintoviikon suorittaminen edellyttää?” Sivuongelmat olivat: ”Millaiseksi opettaja arvioi opintoviikkoa vastaavan opiskelijan työmäärän opintojaksoa suunnitellessaan?” ja ”Miten opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan arvosanoilla mitattuna käytettävissä olevien opintoviikkojen määrällä?” Tutkimus toteutettiin pääosin syyslukukaudella 1997. Opiskelijat kirjasivat opiskeluun käyttämänsä ajan muistiin tutkimukseen valituilla opintojaksoilla tätä tarkoitusta varten suunniteltua lomaketta käyttäen. Työmääränsä kirjasi muistiin 24 opiskelijaa. He palauttivat yhteensä 51 lomaketta. Opettajia koskevat tulokset ovat peräisin kyselystä, johon vastasi 11 syventäviä opintoja järjestävää opettajaa.
Tekemänsä ajankäytön seurannan perusteella opiskelijat käyttävät aikaansa keskimäärin 25.7 tuntia opintoviikon suorittamiseen. Opettajat arvioivat opiskelijoiden työmääräksi 40.3 tuntia/ opintoviikko. Tulos on ristiriitainen. Tulkinnassa tulee ottaa huomioon tutkimusajankohta ja sen sijoittuminen tiettyyn ammattikorkeakoulun kehitysvaiheeseen. Opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan arvosanoilla mitattuna hyvin.
Opettajien on opintojaksoja suunnitellessaan kiinnitettävä huomiota opiskelijoiden työmäärään. Työmäärää tulee kehittää opiskelijoilta saatavan palautteen avulla tavoitetta vastaavaksi. Kehitystyö on tehtävä maltillisesti ja varoen harkitsemattomia tehtävien lisäyksiä. Opiskelija-arviointia tulee tarkastella kriittisesti suhteessa arviointiohjeisiin.
Taustateorian osalta tärkeimpiä lähteitä olivat Malisen, Rauste- von Wrightin, Väärälän ja von Wrightin teokset. Tutkimusmenetelmän kannalta tärkeimmät lähteet olivat Alkulan ym., Hirsjärven sekä Nissisen & Voutilaisen teokset.
Avainsanat:
ammattikorkeakoulu, opetussuunnitelma, metsätalous, opintoviikko, opiskelija
Tutkimuksen pääongelma oli: ”Millaista työmäärää opintoviikon suorittaminen edellyttää?” Sivuongelmat olivat: ”Millaiseksi opettaja arvioi opintoviikkoa vastaavan opiskelijan työmäärän opintojaksoa suunnitellessaan?” ja ”Miten opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan arvosanoilla mitattuna käytettävissä olevien opintoviikkojen määrällä?” Tutkimus toteutettiin pääosin syyslukukaudella 1997. Opiskelijat kirjasivat opiskeluun käyttämänsä ajan muistiin tutkimukseen valituilla opintojaksoilla tätä tarkoitusta varten suunniteltua lomaketta käyttäen. Työmääränsä kirjasi muistiin 24 opiskelijaa. He palauttivat yhteensä 51 lomaketta. Opettajia koskevat tulokset ovat peräisin kyselystä, johon vastasi 11 syventäviä opintoja järjestävää opettajaa.
Tekemänsä ajankäytön seurannan perusteella opiskelijat käyttävät aikaansa keskimäärin 25.7 tuntia opintoviikon suorittamiseen. Opettajat arvioivat opiskelijoiden työmääräksi 40.3 tuntia/ opintoviikko. Tulos on ristiriitainen. Tulkinnassa tulee ottaa huomioon tutkimusajankohta ja sen sijoittuminen tiettyyn ammattikorkeakoulun kehitysvaiheeseen. Opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan arvosanoilla mitattuna hyvin.
Opettajien on opintojaksoja suunnitellessaan kiinnitettävä huomiota opiskelijoiden työmäärään. Työmäärää tulee kehittää opiskelijoilta saatavan palautteen avulla tavoitetta vastaavaksi. Kehitystyö on tehtävä maltillisesti ja varoen harkitsemattomia tehtävien lisäyksiä. Opiskelija-arviointia tulee tarkastella kriittisesti suhteessa arviointiohjeisiin.
Taustateorian osalta tärkeimpiä lähteitä olivat Malisen, Rauste- von Wrightin, Väärälän ja von Wrightin teokset. Tutkimusmenetelmän kannalta tärkeimmät lähteet olivat Alkulan ym., Hirsjärven sekä Nissisen & Voutilaisen teokset.
Avainsanat:
ammattikorkeakoulu, opetussuunnitelma, metsätalous, opintoviikko, opiskelija