Kieliharjoittelu venäjän kielen kääntämisen ja tulkkauksen oppiaineessa.
TOLVANEN, SANNA-MARIA (2002)
2002
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10954
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10954
Sisällysluettelo
TAULUKKOLUETTELO 1 1 JOHDANTO 2 2 KIELI- JA KULTTUURIKOMPETENSSI 4 2.1 KIELEN JA KULTTUURIN YHTEYS 5 2.2 KIELEN JA KULTTUURIN YHTEYDEN MERKITYS KÄÄNTÄJÄOPISKELIJALLE 6 2.3 KIELIHARJOITTELU AIEMMISSA TUTKIMUKSISSA 10 2.4 KIELIHARJOITTELUN ASEMA OPETUSSUUNNITELMASSA 13 2.5 TAMPEREEN YLIOPISTON TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET VAIHTO-OPISKELUUN 15 2.5.1 Monenkeskiset vaihto-ohjelmat 15 2.5.2 Kahdenväliset vaihto-ohjelmat 17 2.5.3 Venäjän kieliharjoittelun suorittaminen sopimusyliopistoissa opiskellen 18 3 KYSELYTUTKIMUS 24 3.1 TUTKIMUSMENETELMÄN VALINTA 24 3.2 KOHDEJOUKON VALINTA 25 3.3 KYSELYLOMAKKEEN LAADINTA JA KYSELYN TOTEUTUS 26 4 KIELIHARJOITTELUN ARVIOINTI 30 4.1 TAUSTATIEDOT 31 4.2 KIELIHARJOITTELUKOHTEEN VALINTA JA HAKUPROSESSI 38 4.2.1 Suoritustavan ja kohteen valinta 38 4.2.2 Tietolähteet kohteen valinnan jälkeen ja hakuprosessi 44 4.2.3 Kieliharjoitteluun ohjaus 48 4.2.4 Etukäteistiedot kieliharjoittelukohteesta 50 4.3 KIELIHARJOITTELUSSA 57 4.3.1 "Venäjä on koettava, jotta sitä voi ymmärtää" 57 4.3.2 Opiskelijoiden ja opetuksen taso sekä motivaatio-ongelmat 60 4.3.3 Kieliharjoitteluajan opinnot 64 4.3.4 Yliopiston omien vaihto-ohjelmien plussat ja miinukset 65 4.4 KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT JA VAPAA-AIKA 69 4.4.1 Kieliharjoittelujakson rahoittaminen ja viisumijärjestelyt 69 4.4.2 Sosiaalinen ohjelma opiskelun/työn ulkopuolella 71 4.5 MITÄ HARJOITTELUSTA JÄI KÄTEEN? 75 4.5.1 Kieliharjoittelun anti ja tavoitteiden toteutuminen 76 4.5.2 Korvaavuudet kieliharjoittelujakson opinnoista 78 4.5.3 "Kasvattava kokemus" - "sikahauska loma" 80 4.6 PARANNUSEHDOTUKSIA KIELIHARJOITTELUN TOTEUTUKSEEN 83 4.6.1 Opiskelijoiden parannusehdotukset 83 4.6.2 Kieliharjoittelukohteen arviointi ja harjoittelun painoarvo koulutuksessa 86 5 YHTEENVETO 90 VENÄJÄNKIELINEN LYHENNELMÄ 95 LÄHTEET 102 LIITTEET Liite 1 Kieliharjoittelun arviointi -kysely Liite 2 Muistutus vastaamatta jättäneille
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitetään Tampereen yliopiston venäjän kielen kääntämisen ja tulkkauksen oppiaineeseen sisältyvän kieliharjoittelun erilaisia suoritustapoja, niiden valintaan vaikuttaneita syitä sekä opiskelijoiden mielipiteitä harjoittelun tavoitteista, toteutuksesta ja parannusehdotuksista. Aineisto tutkielmaa varten kerättiin postikyselyn avulla. Kohdejoukoksi valittiin ko. oppiaineessa kieliharjoittelusta lukuvuosien 1995-2000 aikana suoritusmerkinnän saaneet opiskelijat. Otoksessa oli 50 opiskelijaa, vastausprosentiksi tuli 60.
Tutkielman alussa tarkastellaan yleisellä tasolla mm. kohdekulttuurissa vietetyn ajan merkitystä kääntäjäopiskelijalle. Venäjän kieliharjoittelun vaatimukset ja yliopiston tarjoamat mahdollisuudet kieliharjoittelun suorittamiseen esitellään lyhyesti.
Kyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että suosituin harjoittelutapa on opiskelu (joko kielikursseilla tai yliopistossa): vastaajista 90 % oli suorittanut kieliharjoittelun opiskelun muodossa, 10 % oli ollut työssä. 30 %:lla harjoitteluaika oli ollut kaksi kuukautta, 83 %:lla 2-4 kuukautta.
Kieliharjoittelukohteesta tai mahdollisesta opetusohjelmasta ei oltu saatu riittävästi tietoa etukäteen. Opintojen suunnittelu oli ollut vähäistä, mikä heijastui suoritettuihin opintoviikkoihin. Mm. kieliharjoitteluun ohjauksessa koettiin olevan puutteita. Kieliharjoittelun tärkeimpinä tavoitteina pidettiin kielitaidon paranemista, vieraaseen kulttuuriin tutustumista ja maantuntemusta sekä uusia kokemuksia. Enemmistö vastaajista arvioi tavoitteidensa
toteutuneen hyvin tai kohtuullisesti. Huomattavaksi kielitaitonsa tason nousun arvioineista opiskelijoista 64 % oli käyttänyt vapaa-ajan kielenään pääasiassa venäjää. Puolet vastaajista kannatti kieliharjoittelusta saatavien opintoviikkojen suhteuttamista harjoittelun pituuteen, 40 % oli harjoittelun pidentämisen ja vaatimusten lisäämisen kannalla. Mielenkiintoista olisi jatkossa verrata tuloksia keskitettyyn kieliharjoitteluun osallistuneiden kokemuksiin.
Avainsanat: kieliharjoittelu, opiskelu ulkomailla, opiskelijavaihto, venäjän kielen kääntäminen ja tulkkaus
Tutkielman alussa tarkastellaan yleisellä tasolla mm. kohdekulttuurissa vietetyn ajan merkitystä kääntäjäopiskelijalle. Venäjän kieliharjoittelun vaatimukset ja yliopiston tarjoamat mahdollisuudet kieliharjoittelun suorittamiseen esitellään lyhyesti.
Kyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että suosituin harjoittelutapa on opiskelu (joko kielikursseilla tai yliopistossa): vastaajista 90 % oli suorittanut kieliharjoittelun opiskelun muodossa, 10 % oli ollut työssä. 30 %:lla harjoitteluaika oli ollut kaksi kuukautta, 83 %:lla 2-4 kuukautta.
Kieliharjoittelukohteesta tai mahdollisesta opetusohjelmasta ei oltu saatu riittävästi tietoa etukäteen. Opintojen suunnittelu oli ollut vähäistä, mikä heijastui suoritettuihin opintoviikkoihin. Mm. kieliharjoitteluun ohjauksessa koettiin olevan puutteita. Kieliharjoittelun tärkeimpinä tavoitteina pidettiin kielitaidon paranemista, vieraaseen kulttuuriin tutustumista ja maantuntemusta sekä uusia kokemuksia. Enemmistö vastaajista arvioi tavoitteidensa
toteutuneen hyvin tai kohtuullisesti. Huomattavaksi kielitaitonsa tason nousun arvioineista opiskelijoista 64 % oli käyttänyt vapaa-ajan kielenään pääasiassa venäjää. Puolet vastaajista kannatti kieliharjoittelusta saatavien opintoviikkojen suhteuttamista harjoittelun pituuteen, 40 % oli harjoittelun pidentämisen ja vaatimusten lisäämisen kannalla. Mielenkiintoista olisi jatkossa verrata tuloksia keskitettyyn kieliharjoitteluun osallistuneiden kokemuksiin.
Avainsanat: kieliharjoittelu, opiskelu ulkomailla, opiskelijavaihto, venäjän kielen kääntäminen ja tulkkaus