Translation of Poetry as exemplified in William Wordsworth´s works.
HERMANS, JUHA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HERMANS, JUHA
2002
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-06-10Sisällysluettelo
CONTENTS 1. INTRODUCTION 1 2. PROLOGUE: POETIC VS. ORDINARY LANGUAGE 2 2.1 Definition of Poetic Language 2 2.1.1 Three Layers of Relation 2 2.1.2 Foregrounding 3 2.2 Deviation and Parallelism 4 2.2.1 Deviation 4 2.2.2 Parallelism 6 2.3 Functions of Poetic Language 7 2.3.1 Aesthetic 8 2.3.2 Pedagogical 9 2.3.3 Literary 10 2.3.4 Cultural 11 2.4 Wordsworth's Poetic Language 12 3. THEORY: TRANSLATION OF POETRY 14 3.1 Definition of Poetic Translation 14 3.1.1 Translation as a Science, an Art and a Skill 14 3.1.2 Translation as Interpretation 16 3.1.3 Translation as Creation 17 3.1.4 Translation as Reproduction and Communication 18 3.2 Senses of Poetic Translation 20 3.3 Types of Poetic Translation 21 3.3.1 Intralingual Translation 21 3.3.2 Interlingual Translation 21 3.3.2.1 Literal Translation 22 3.3.2.2 Semantic Translation 22 3.3.2.3 Version 23 3.3.2.4 Imitation 23 3.3.3 Intersemiotic Translation 23 3.4 The Concept of Equivalence 24 3.4.1 General Usage 24 3.4.2 Other Sciences 24 3.4.3 Translation Theory 25 3.4.3.1 Semantic Equivalence 26 3.4.3.2 Pragmatic Equivalence 27 3.4.3.3 Stylistic Equivalence 28 3.4.3.4 Literary Equivalence 29 3.5 The Question of Translatability 30 3.5.1 The Source Text Author and the Translator 30 3.5.2 The Source and Target Languages 32 3.5.3 The Message 33 3.6 Levels of Poetic Translation 34 3.6.1 Translation of Sounds 34 3.6.2 Translation of Metre 36 3.6.3 Translation of Layout 37 3.6.4 Translation of Grammar 38 3.6.5 Translation of Lexicon 40 3.6.6 Translation of Meaning 41 4. THEORY AND PROBLEMS: THE PROCESS OF TRANSLATION 45 4.1 General Problems 45 4.2 Poetic Competence 46 4.3 The Three-phased Model of the Translation Process 47 4.3.1 Analysis 48 4.3.2 Transfer 49 4.3.3 Restructuring 51 4.4 Translator as a Reader and a Writer 51 4.4.1 Reading 52 4.4.2 Writing 53 4.5 Evaluation of the Translation 53 4.5.1 Comparison of the Source and the Target Texts 53 4.5.2 Testing the Translation 54 4.6 Translating William Wordsworth's Poetry 55 5. PROBLEMS: THE MAIN PROBLEMS OF THE ANALYSIS 57 6. METHODS: TEXT ANALYSIS AS A RESEARCH METHOD 58 7. RESULTS: ANALYSIS OF WORDSWORTH'S TRANSLATED POEMS AND THEIR ORIGINALS 60 7.1 General Information 60 7.2 Analysis of Sounds 60 7.3 Analysis of Metre 64 7.4 Analysis of Layout 67 7.5 Analysis of Grammar 70 7.6 Analysis of Lexicon 73 7.7 Analysis of Meaning 76 7.7.1 A Translation by Yrjö Jylhä 76 7.7.2 A Translation by Lauri Viljanen 79 7.7.3 A Translation by Aale Tynni 82 8. CONCLUSION 84 MATERIAL FOR THE ANALYSIS 88 REFERENCES 89
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella runouden kääntämistä englannista suomeen sekä taustateorian että William Wordsworthin runojen käännösten ja niiden alkutekstien vertailun avulla. Tutkimusongelmana on, mitä runouden kääntäminen on ja miten runous muuttuu käännösprosessissa.
Tutkimuksen materiaali koostuu 32 William Wordsworthin englanninkielisestä runosta ja niiden 34 käännöksestä. Kahdesta runosta on siis kaksi käännöstä. Kääntäjät ovat Yrjö Jylhä, Lauri Viljanen ja Aale Tynni.
Työssä perehdytään erilaisiin näkökulmiin siitä, mitä runous ja eritoten runouden kääntäminen on sekä tarkastellaan yleisimpiä kääntämisen käsitteitä, kuten ekvivalenssia ja kysymystä käännettävyydestä. Keskeisenä teemana ovat kääntämisen tasot. Runoutta voidaan kääntää ainakin kuudella eri tasolla: voidaan kääntää joko äänteitä, runomittaa, ulkoasua, kielioppia, sanastoa tai merkitystä. Myös Wordsworthin runojen analyysi toteutetaan näiden tasojen tarkastelun avulla.
Analyysin tulokset vahvistavat teoriaosuudessa esitetyt hypoteesit siitä, mitä runouden kääntäminen on. Ne osoittavat myös, että analyysitapaa voidaan käyttää paitsi käännöksen ja alkutekstin vertailemiseen, myös käännösprosessin aikaiseen käännöksen arvioimiseen ja jälleenmuokkaukseen. Analyysi vahvistaa myös, että suomen ja englannin välillä on joitakin eroja, jotka vaikuttavat runouden kääntämiseen. Esimerkiksi analyysin alku- ja kohdeteksteissä esiintyvien äänteiden yleisyydet poikkeavat toisistaan joiltakin osin huomattavasti.
Avainsanat: runous, kääntäminen, kääntämisen tasot, käännösprosessi
Tutkimuksen materiaali koostuu 32 William Wordsworthin englanninkielisestä runosta ja niiden 34 käännöksestä. Kahdesta runosta on siis kaksi käännöstä. Kääntäjät ovat Yrjö Jylhä, Lauri Viljanen ja Aale Tynni.
Työssä perehdytään erilaisiin näkökulmiin siitä, mitä runous ja eritoten runouden kääntäminen on sekä tarkastellaan yleisimpiä kääntämisen käsitteitä, kuten ekvivalenssia ja kysymystä käännettävyydestä. Keskeisenä teemana ovat kääntämisen tasot. Runoutta voidaan kääntää ainakin kuudella eri tasolla: voidaan kääntää joko äänteitä, runomittaa, ulkoasua, kielioppia, sanastoa tai merkitystä. Myös Wordsworthin runojen analyysi toteutetaan näiden tasojen tarkastelun avulla.
Analyysin tulokset vahvistavat teoriaosuudessa esitetyt hypoteesit siitä, mitä runouden kääntäminen on. Ne osoittavat myös, että analyysitapaa voidaan käyttää paitsi käännöksen ja alkutekstin vertailemiseen, myös käännösprosessin aikaiseen käännöksen arvioimiseen ja jälleenmuokkaukseen. Analyysi vahvistaa myös, että suomen ja englannin välillä on joitakin eroja, jotka vaikuttavat runouden kääntämiseen. Esimerkiksi analyysin alku- ja kohdeteksteissä esiintyvien äänteiden yleisyydet poikkeavat toisistaan joiltakin osin huomattavasti.
Avainsanat: runous, kääntäminen, kääntämisen tasot, käännösprosessi