Tutortoiminta lukiossa
TALVITIE, PAULA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TALVITIE, PAULA
2002
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2002Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 4 2 OHJAUKSEN TEOREETTISTA TAUSTAA 6 3 OPPILAANOHJAUS LUOKATTOMASSA LUKIOSSA 10 4 KÄSITTEIDEN TARKASTELUA 14 4.1 Ohjaaja 14 4.2 Tukioppilas 16 4.3 Tutor 17 4.4 Mentor 19 4.5 Yhteenveto käsitteistä 21 5 TUTORIN TOIMINTA 23 5.1 Tutorin toimenkuva ja tehtävät 23 5.2 Tutorin rooli 25 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 29 6.1 Mannerheimin lastensuojeluliiton tutortoiminta 29 6.2 Tutkimustehtävä ja -ongelmat 31 6.3 Mittarin esittely 31 6.4 Aineiston keruu 32 7 TUTKIMUSTULOKSET 33 7.1 Aineiston kuvailua 33 7.2 Tutorryhmät 35 7.3 Tutor - uuden opiskelijan opastaja 39 7.4 Tutortoiminnan sisältö 42 7.5 Tutorien näkemyksiä tutorkoulutuksesta 46 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTIA 49 9 TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA 52 LÄHTEET 57 LIITTEET 61
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista tutortoiminta lukiossa on ja miten opiskelijat siihen suhtautuvat. Tutkimuksessa pyrittiin kuvailemaan ja vertailemaan kahden tamperelaisen lukion tutortoimintaa. Tarkastelin myös, miten tutorit suhtautuvat Mannerheimin lastensuojeluliito Tampereen osaston järjestämään tutorkoulutukseen. Tutkimuksen kohteena olivat Tampereella Kaarilan ja Kalevan lukioiden tutorit ja joukko tutoroitavia.
Tutkimus suoritettiin sekä tutoreille että tutoroitaville suunnattuna survey-kyselynä, johon vastasi yhteensä 154 lukion opiskelijaa. Aineisto kerättiin helmikuussa 2001. Suurin osa lukuvuoden tutortoiminnasta oli tuolloin jo loppunut, jolloin saatiin kokonaisvaltainen kuva, millaista tutortoiminta oli ollut. Tulosten analysoinnissa käytettiin sekä SPSS for Windows -ohjelmaa että Excel-pohjaista Tixel-tilasto-ohjelmaa.
Sekä tutorit että tutoroitavat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulunsa tutortoimintaan. Tutortoiminnan avulla katsottiin koulun sisäisen yhteishengen kasvaneen. Etenkin tytöt olivat tyytyväisiä koulun me-hengen luomiseen. Myös uusien ystävien saamista tutortoiminnan kautta pidettiin hyvänä asiana. Tutorien ja tutoroitavien mielipiteet tutortoiminnan sisällöstä erosivat toisistaan. Tutorit ilmoittivat käsitelleensä sekä opintoteknisiä taitoja että sosiaalisia valmiuksia koskevia asioita joko melko tai hyvin paljon, kun taas tutoroitavat jäivät kaipaamaan niistä lisää opastusta. Mielipiteet tutorkoulutuksen annista erosivat huomattavasti lukioittain tarkasteltuna. Kalevan lukion tutorit pitivät koulutuksen kestoa sopivana ja sen tärkeimpinä anteina tutustumisleikkien oppimista ja muihin tutoreihin tutustumista, kun taas Kaarilan lukion tutoreista puolet ilmoitti, ettei koulutuksesta ollut mitään hyötyä. Kaarilan lukion tutorit lyhentäisivät koulutuksen kestoa ja vähentäisivät tutustumisleikkien osuutta.
Tutkimus jaettiin taustaosuuteen, tulososuuteen ja tutkimuksen ja tutkimustulosten tarkasteluun. Taustaosuudessa luotiin tutkimuksen teoreettinen perusta, jonka pohjalta tutortoimintaa voitiin lähestyä. Tulososuudessa aineistoa analysoitiin ja niistä tehtiin erilaisia johtopäätöksiä. Tutkimuksen luotettavuuden ja tulosten tarkastelussa kiinnitettiin huomiota tutkimusteknisiin asioihin ja pohdittiin tutkimustuloksia sisällöllisesti. Lopussa pohdittiin myös jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Avainsanat: tutortoiminta, oppilaanohjaus, tutorkoulutus
Tutkimus suoritettiin sekä tutoreille että tutoroitaville suunnattuna survey-kyselynä, johon vastasi yhteensä 154 lukion opiskelijaa. Aineisto kerättiin helmikuussa 2001. Suurin osa lukuvuoden tutortoiminnasta oli tuolloin jo loppunut, jolloin saatiin kokonaisvaltainen kuva, millaista tutortoiminta oli ollut. Tulosten analysoinnissa käytettiin sekä SPSS for Windows -ohjelmaa että Excel-pohjaista Tixel-tilasto-ohjelmaa.
Sekä tutorit että tutoroitavat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulunsa tutortoimintaan. Tutortoiminnan avulla katsottiin koulun sisäisen yhteishengen kasvaneen. Etenkin tytöt olivat tyytyväisiä koulun me-hengen luomiseen. Myös uusien ystävien saamista tutortoiminnan kautta pidettiin hyvänä asiana. Tutorien ja tutoroitavien mielipiteet tutortoiminnan sisällöstä erosivat toisistaan. Tutorit ilmoittivat käsitelleensä sekä opintoteknisiä taitoja että sosiaalisia valmiuksia koskevia asioita joko melko tai hyvin paljon, kun taas tutoroitavat jäivät kaipaamaan niistä lisää opastusta. Mielipiteet tutorkoulutuksen annista erosivat huomattavasti lukioittain tarkasteltuna. Kalevan lukion tutorit pitivät koulutuksen kestoa sopivana ja sen tärkeimpinä anteina tutustumisleikkien oppimista ja muihin tutoreihin tutustumista, kun taas Kaarilan lukion tutoreista puolet ilmoitti, ettei koulutuksesta ollut mitään hyötyä. Kaarilan lukion tutorit lyhentäisivät koulutuksen kestoa ja vähentäisivät tutustumisleikkien osuutta.
Tutkimus jaettiin taustaosuuteen, tulososuuteen ja tutkimuksen ja tutkimustulosten tarkasteluun. Taustaosuudessa luotiin tutkimuksen teoreettinen perusta, jonka pohjalta tutortoimintaa voitiin lähestyä. Tulososuudessa aineistoa analysoitiin ja niistä tehtiin erilaisia johtopäätöksiä. Tutkimuksen luotettavuuden ja tulosten tarkastelussa kiinnitettiin huomiota tutkimusteknisiin asioihin ja pohdittiin tutkimustuloksia sisällöllisesti. Lopussa pohdittiin myös jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Avainsanat: tutortoiminta, oppilaanohjaus, tutorkoulutus