Asset pricing -mallit. Empiirinen tutkimus markkinapohjaisen ja kulutuspohjaisen mallin ennustavuudesta Suomen aineistolla.
PUNKARI, SAMI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PUNKARI, SAMI
2002
Kansantaloustiede - Economics
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2002-06-06Sisällysluettelo
1 Johdanto 3 2 Markkinapohjaiset asset pricing -mallit 3 2.1 Sharpe - Lintnerin staattinen CAPM 3 2.1.1 Arvopaperimarkkinasuora 3 2.1.2 Mallin taustaoletusten merkitys 3 2.1.3 Kritiikkiä mallia kohtaan 3 2.2 Arbitrage Pricing Theory 3 2.3 Kansainvälinen CAPM 3 2.4 Ehdollinen CAPM 3 3 Kulutuspohjaiset asset pricing -mallit 3 3.1 Varhaisia malleja 3 3.2 Yleinen kulutuspohjainen malli 3 3.3 Kulutuspohjaisen mallin sovelluksia 3 3.3.1 Riskitön korko 3 3.3.2 Riskisopeutus 3 3.3.3 Malli esitettynä odotetun betan avulla 3 3.3.4 Keskiarvo-varianssi-rintama 3 3.3.5 Riskinkaihtaminen ja Sharpen luku 3 3.4 Kritiikkiä mallia kohtaan 3 3.5 Habitmuotoinen malli 3 4 Empiirisessa testauksessa käytetty aineisto 3 4.1 Perusteet testaukselle 3 4.2 Kulutusaineisto 3 4.3 Pörssiaineisto 3 4.4 Markkinaportfolio 3 4.5 Riskitön korko 3 5 Testattavat mallit ja testauksen tulokset 3 5.1 Testattavat mallit 3 5.2 Tulokset 3 5.2.1 Otostunnuslukuja 3 5.2.2 Tuottavatko korkeamman betan kohteet korkeamman tuoton 3 5.2.3 Kumpi beta on luotettavampi ennustaja tuotoille 3 6 Yhteenveto 3 Lähteet 3 Liitteet 3 LIITE 1: Testauksessa käytettyjä arvoja tarkasteluperiodeittain. 3 LIITE 2: Osakkeet portfolioittain, tuotot, keskihajonnat ja betat 3
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa on selvitetty teoreettisesti ja empiirisesti eri asset pricing mallien toimintaa. Mallit on jaettu markkina- ja kulutuspohjaisiin malleihin. Mallien teoreettisen esittelyn lisäksi tutkielmassa on empiirisesti testattu markkinapohjaisen Sharpe - Lintnerin CAPM:n ja kulutuspohjaisen Mankiw - Shapiro tyyppisen mallin toimintaa Suomen aineistolla. Empiirisen testauksen tarkoituksena on mallien antamien ennusteiden avulla vertailla kumpi malli toimii paremmin. Lisäksi testauksella on haettu vastausta kysymykseen antavatko korkeamman betan omaavat kohteet korkeamman keskimääräisen tuoton.
Empiirisen tutkimuksen tarkastelujakso on tammikuun 1995 alusta kesäkuun 2001 loppuun. Pörssiaineistona on käytetty Helsingin Pörssin lukuja ja kulutusaineistona Tilastokeskuksen keräämiä kotitalouksien kulutusmenoja. Aineiston testauksessa on käytetty kolmea yleistä regressiomenetelmää; OLS -, WLS - ja GLS estimointia. Testaus on toteutettu sekä yksittäisille osakkeille että markkina-arvojen mukaan muodostetuille osakeportfolioille.
Testauksessa markkinapohjainen malli osoittautui lähes kaikilla menetelmillä selvästi toimivammaksi, kuin kulutuspohjainen malli. Suomalaista vertailuaineistoa ei ole käytettävissä, mutta tulokset ovat yhteneviä aiempien USA:n aineistolla tehtyjen tutkimusten kanssa. Mielenkiintoista lopputuloksissa oli tutkittu kohteiden betojen suhde toteutuneisiin tuottoihin. Käytetyllä aineistolla näyttää siltä, että tarkastelujakson aikana korkeampiriskiset kohteet eivät tuottaneet riittävää korvausta riskiinsä nähden.
Tutkimuksessa käytetyt melko yksinkertaiset mallit ja käytettyyn aineistoon liittyvät ongelmat tosin selittävät osan ristiriitaisista tuloksista. Jatkotutkimuksen kannalta olisikin erittäin mielenkiintoista toistaa testaus pidemmällä tarkastelujaksolla käyttäen testauksessa kehittyneempiä malleja. Markkinapohjaisena mallina voisi tällöin käyttää uudempia ehdollisia malleja ja kulutuspohjaisena mallina habitmuotoista mallia.
Empiirisen tutkimuksen tarkastelujakso on tammikuun 1995 alusta kesäkuun 2001 loppuun. Pörssiaineistona on käytetty Helsingin Pörssin lukuja ja kulutusaineistona Tilastokeskuksen keräämiä kotitalouksien kulutusmenoja. Aineiston testauksessa on käytetty kolmea yleistä regressiomenetelmää; OLS -, WLS - ja GLS estimointia. Testaus on toteutettu sekä yksittäisille osakkeille että markkina-arvojen mukaan muodostetuille osakeportfolioille.
Testauksessa markkinapohjainen malli osoittautui lähes kaikilla menetelmillä selvästi toimivammaksi, kuin kulutuspohjainen malli. Suomalaista vertailuaineistoa ei ole käytettävissä, mutta tulokset ovat yhteneviä aiempien USA:n aineistolla tehtyjen tutkimusten kanssa. Mielenkiintoista lopputuloksissa oli tutkittu kohteiden betojen suhde toteutuneisiin tuottoihin. Käytetyllä aineistolla näyttää siltä, että tarkastelujakson aikana korkeampiriskiset kohteet eivät tuottaneet riittävää korvausta riskiinsä nähden.
Tutkimuksessa käytetyt melko yksinkertaiset mallit ja käytettyyn aineistoon liittyvät ongelmat tosin selittävät osan ristiriitaisista tuloksista. Jatkotutkimuksen kannalta olisikin erittäin mielenkiintoista toistaa testaus pidemmällä tarkastelujaksolla käyttäen testauksessa kehittyneempiä malleja. Markkinapohjaisena mallina voisi tällöin käyttää uudempia ehdollisia malleja ja kulutuspohjaisena mallina habitmuotoista mallia.