Verokilpailun toteutuminen Euroopan unionissa?

Abstract

Verokilpailu on keskeinen aihe julkisessa keskustelussa, sillä globaali integraatiokehitys ja erityisesti Euroopan unionissa yhteiset sisämarkkinat luovat hyvät edellytykset sen esiintymiselle. Toteutuessaan verokilpailu rapauttaa kansallisia veropohjia ja voi johtaa valtioiden kaventuneeseen budjettivaltaan, minkä johdosta julkisen sektorin taso uhkaa asettua liian alhaiseksi tehokkaaseen tasoon verrattuna.

Verokilpailun syntymiseen liittyvät kaikki tekijät on tunnettava, jotta voidaan päätellä onko verokilpailun toteutuminen totaalinen uhka, jolla on vaikutusta verotuksen tasoon. Vallitsevassa keskustelussa kuitenkin sivuutetaan usein toteutumisen arviointi ja suuntaudutaan suoraan maiden välisen verotuksen vertailuun. Verokilpailun toteutumisen väylien ja tason selvittäminen Euroopan unionin osalta on tämän tutkielman johtoajatus.

Verokilpailu on kaksitasoinen ongelma. Verokilpailu voi toteutua lähdeverojen ja alkuperämaaperusteisten kulutusverojen suhteen. Näiden osalta liikkuvuuden vaatimus kohdistuu lähinnä pääomiin ja kuluttajien ostovoimaan. Veropohjien joustavuuteen vaikuttavat markkinoiden vapaus ja verotuksen neutraalisuuden takaamiseksi voimaansaatettu sääntely, jolla yritetään ehkäistä verokilpailun haitallisuutta unionin sisällä. Lisäksi kansainvälisen verotuksen säännökset ja sopimukset määrittelevät verotusvallan jakoa.

Asuinvaltio- ja määränpäämaaperiaatteen mukaan toteutettua verotusta voi uhata verokilpailu ainoastaan, mikäli verosubjektien liikkuvuus on suurta. Tässä tapauksessa valtiot kilpailisivat sijoittajista, kuluttajista, työntekijöistä sekä yrityksistä keskenään. Ihmisten liikkuvuus on kirjallisuuden mukaan toistaiseksi vähäistä ja tältä osin kansalaisuuteen ja kulutukseen sidotun verotuksen veropohja on hyvin suojassa. Yritysten liikkuvuus saattaa olla suurempaa, mutta myös yritysten siirtymiseen liittyy merkittäviä rajoituksia.

Euroopan unionissa markkinoiden vapaus ei ole täydellistä. Se on kuitenkin riittävää, jotta verokilpailun syntyminen joiltain osin on mahdollista. Kilpailu veroilla tapahtuu vielä huomattavasti epätäydellisemmillä markkinoilla, joten veroeroja voi kilpailusta huolimatta esiintyä. Sääntelyn avulla Euroopan unionissa on lisäksi onnistuttu rajoittamaan veropohjien liikkumista merkittävästi, mistä johtuen verokilpailun uhka on olennaisesti vähäisempi.

Asiasanat: verokilpailu, verotus, verot, integraatio, Euroopan unioni