Meidän maailmamme on mahdollisuuksien maailma. Miten naispuoliset diplomi-insinöörit konstruoivat puheessaan käsitystä itsestään, työstään ja elämästään.
KONTTURI, KAISA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KONTTURI, KAISA
2002
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-06-03Tiivistelmä
Pro gradu -tutkimuksessani tarkastelen sitä, kuinka diplomi-insinöörinaiset konstruoivat puheessaan käsitystä itsestään, työstään ja elämästään. Teoreettisena viitekehyksenä käytän diskurssianalyysia ja teoriaa postmodernista identiteetistä. Tutkimustani varten haastattelin 12 24-45 -vuotiasta diplomi-insinöörinaista. Tutkimusmenetelmänä käytin diskurssianalyysia, koska sen avulla on mahdollista tarkastella kielen sosiaalista todellisuutta tuottavaa luonnetta. Tarkoituksenani oli tarkastella sitä, mitä epätasa-arvoon ja tasa-arvoon liittyviä käsityksiä haastateltavat puheellaan päätyvät ylläpitämään ja mitä he taas toisaalta pyrkivät muuttamaan.
Aineistosta nostin esille yhdeksän erilaista repertuaaria, joissa haastateltavat konstruoivat erilaisia identiteettejä ja joilla voitiin havaita olevan erilaisia funktioita. Repertuaarit olivat: ideaalinen itsensä kehittäjä, tyydyttävä kokonaisvaltainen elämä, törmäys todellisuuteen, epätasa-arvoinen arki, itsestä kiinni, reilut miehet, tyttösestä vakuuttavaksi asiantuntijaksi, naiseus etuna ja moderni nainen -repertuaarit. Aina repertuaarista riippuen haastateltavat tuottivat puhetta itsestään esimerkiksi uusia haasteita haluavina, itseään jatkuvasti kehittävinä, ei uralla ylöspäin haluavina, vaan kokonaisvaltaiseen elämään pyrkivinä, ”pehmeämpiä” elämänarvoja arvostavina, omiin mahdollisuuksiinsa uskovina, reilulla miehisellä alalla hyvin pärjäävinä, vaikeuksien voittajina, ei alistettuina naisina, erilaisuudestaan hyötyvinä tai väärin kohdeltuina. Tarkastelin myös lähemmin sitä, kuinka haastateltavat käyttivät näitä repertuaareja puheessaan ja minkälaisia eri funktioita niillä voitiin havaita olevan.
Usein haastateltavat pehmensivät ja vähättelivät epätasa-arvoon liittyviä asioita. Monet repertuaareista näyttivätkin kietoutuvan tavalla tai toisella mahdollisuuksien ylläpitämisen teeman ympärille. Näin haastateltavat halusivat tuottaa puhetta, joka asettui vastustamaan sellaista yleistä käsitystä ja puhetapaa, jossa naiseus esitetään rasitteena ja haittana miehisillä aloilla työskenteleville naisille. Näin haluttiin ylläpitää ja hallita itse omia mahdollisuuksia uralla etenemiseen ja työssä viihtymiseen.
Aineistosta nostin esille yhdeksän erilaista repertuaaria, joissa haastateltavat konstruoivat erilaisia identiteettejä ja joilla voitiin havaita olevan erilaisia funktioita. Repertuaarit olivat: ideaalinen itsensä kehittäjä, tyydyttävä kokonaisvaltainen elämä, törmäys todellisuuteen, epätasa-arvoinen arki, itsestä kiinni, reilut miehet, tyttösestä vakuuttavaksi asiantuntijaksi, naiseus etuna ja moderni nainen -repertuaarit. Aina repertuaarista riippuen haastateltavat tuottivat puhetta itsestään esimerkiksi uusia haasteita haluavina, itseään jatkuvasti kehittävinä, ei uralla ylöspäin haluavina, vaan kokonaisvaltaiseen elämään pyrkivinä, ”pehmeämpiä” elämänarvoja arvostavina, omiin mahdollisuuksiinsa uskovina, reilulla miehisellä alalla hyvin pärjäävinä, vaikeuksien voittajina, ei alistettuina naisina, erilaisuudestaan hyötyvinä tai väärin kohdeltuina. Tarkastelin myös lähemmin sitä, kuinka haastateltavat käyttivät näitä repertuaareja puheessaan ja minkälaisia eri funktioita niillä voitiin havaita olevan.
Usein haastateltavat pehmensivät ja vähättelivät epätasa-arvoon liittyviä asioita. Monet repertuaareista näyttivätkin kietoutuvan tavalla tai toisella mahdollisuuksien ylläpitämisen teeman ympärille. Näin haastateltavat halusivat tuottaa puhetta, joka asettui vastustamaan sellaista yleistä käsitystä ja puhetapaa, jossa naiseus esitetään rasitteena ja haittana miehisillä aloilla työskenteleville naisille. Näin haluttiin ylläpitää ja hallita itse omia mahdollisuuksia uralla etenemiseen ja työssä viihtymiseen.