Information Mapping: Tapaustutkimus menetelmän soveltamisesta Metso Paper Oy:n käyttö- ja huolto-ohjeisiin ja sen vaikutuksesta käännösmuistiohjelman toimintaan.
HAIKARAINEN, TUULIA (2002)
2002
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2002-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10826
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-10826
Sisällysluettelo
Tiivistelmä ii Esipuhe iii Sisällys iv 1 JOHDANTO 1 1.1 Metso Paper Oy 2 1.2 Tutkimuksen tavoite 3 1.3 Tutkimusmenetelmä 4 1.4 Tutkimusaineisto 6 1.4.1 Käyttö- ja huolto-ohjeet 7 1.4.2 Tutkimusaineiston valinta 8 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ 10 2.1 Rakenteinen teksti 10 2.1.1 Mikä rakenteinen teksti on? 10 2.1.2 Miksi SGML? 12 2.1.3 Metso Paper Oy:n SGML-dokumentaatiojärjestelmä 14 2.2 Käännösmuistiohjelma 16 2.2.1 Mikä käännösmuistiohjelma on? 16 2.2.2 Trados Translator’s Workbench 19 2.3 Kontrolloitu kieli 23 2.3.1 Mikä kontrolloitu kieli on? 24 2.3.2 Kontrolloitu kieli ja käännösmuistiohjelma 26 3 INFORMATION MAPPING -MENETELMÄ 28 3.1 Mikä Information Mapping -menetelmä on? 28 3.1.1 Menetelmän tausta 28 3.1.2 Menetelmää koskevat tutkimukset 30 3.1.3 Sovellusalueet ja vastaanotto 33 3.2 Menetelmän esittely 34 3.2.1 Informaatioyksiköt 34 3.2.2 Seitsemän periaatetta 36 3.2.3 Otsikkotyypit 41 3.2.4 Informaatiotyypit 43 3.2.5 Toimintaohje-informaatiotyyppi 45 4 MENETELMÄN SOVELTAMINEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖÖN 53 4.1 Yhteensopivuus 53 4.1.1 Rakenteinen teksti ja Information Mapping 53 4.1.2 Käännösmuistiohjelma ja Information Mapping 55 4.1.3 Kontrolloitu kieli ja Information Mapping 57 4.2 Ongelmien ratkaisut 61 4.2.1 Kysymyslauseen muodossa olevat otsikot 61 4.2.2 Valintakysymykset ja päätöstaulukot 62 4.2.3 Luettelot 64 5 KÄÄNNÖSTESTI 65 5.1 Tarkasteltavat aineistot 65 5.1.1 Perinteisellä ja Information Mapping -menetelmällä laaditut aineistot 65 5.1.2 Aineistoanalyysi 66 5.2 Käännöstestin kulku 79 5.3 Tutkimustulokset 80 5.3.1 Osumat osumaprosenteittain 80 5.3.2 Osumat osumaprosenttiluokittain 83 5.3.3 Osumat tekstityypeittäin 86 5.3.4 Osumat valinta-askelten ehdoissa ja luetteloissa 93 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 96 6.1 Tutkimustulosten arviointi 96 6.1.1 Information Mapping -menetelmän soveltaminen 97 6.1.2 Information Mapping -menetelmän vaikutus käännösmuistiohjelman toimintaan 99 6.2 Menetelmien arviointi 103 6.2.1 Information Mapping sisällöntuottomenetelmänä 103 6.2.2 Käännösmuistiohjelma tehokkuuden testausvälineenä 104 6.3 Information Mapping -menetelmän sovellusmahdollisuudet 105 6.4 Tutkimushaasteet 106 Lähteet 108 Liite 1: Information Mapping -menetelmän tehokkuutta mittaavat tutkimukset Liite 2: Yläterän irrotus Liite 3: Ylä- ja alaterän välisen raon tarkistus ja säätö Liite 4: Sisältöanalyysitaulukko Liite 5: Esimerkkejä etsityistä ja löydetyistä sumean osuman segmenteistä osumaprosenttiluokittain Русское резюме Приложение 1: Краткий глоссарий ключевых терминов метода Information Mapping
Tiivistelmä
Työn aiheena on Robert E. Hornin kehittämä Information Mapping (IM) -sisällöntuottomenetelmä. Tavoitteena on tutkia menetelmän vaikutusta käännösmuistiohjelman toimintaan. Tutkimukselle asetettiin kaksi tehtävää: selvittää, miten menetelmää voidaan soveltaa Metso Paper Oy:n Pituusleikkurit ja rullankäsittelyjärjestelmät
-yksikön käyttö- ja huolto-ohjeiden laadintaan, ja testata, tehostaako
sovellettu IM-menetelmä käännösmuistiohjelman toimintaa enemmän kuin yrityksessä käytössä oleva perinteinen menetelmä ja kontrolloitu kieli.
Menetelmän soveltamista yrityksen käyttö- ja huolto-ohjeiden laadintaan selvitettiin ensin teoriassa kirjallisuudesta ja yrityksen dokumentaatiojärjestelmästä kerättyjen tietojen avulla. Tämän jälkeen soveltamista kokeiltiin käytännössä laatimalla perinteisellä menetelmällä ja kontrolloidulla kielellä kirjoitettu tutkimusaineisto
uudelleen IM-menetelmää ja kontrolloidun kielen sääntöjä noudattaen.
Menetelmän vaikutusta käännösmuistiohjelman toimintaan selvitettiin kääntämällä aineistot Trados Translator’s Workbench 2.2 -käännösmuistiohjelmalla ja analysoimalla aineistoja ja käännöstestistä saatuja tutkimustuloksia.
Tutkimus osoitti, että menetelmä oli sovellettavissa yrityksen dokumentointiympäristöön pienin, rakenteisen tekstin, käännösmuistiohjelman ja kontrolloidun kielen asettamin rajoituksin. Tutkimukselle asetettu hypoteesi toteutui: IM-menetelmällä laadittu aineisto tuotti enemmän osumia kuin perinteisellä menetelmällä laadittu
aineisto. IM-aineiston pituus kasvoi kuitenkin niin paljon, että se kompensoi osumien määrän kasvusta saadun hyödyn. Käännettävää tekstiä jäi perinteisellä menetelmällä laadittuun aineistoon vähemmän kuin IM-menetelmällä laadittuun aineistoon.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että menetelmää kannattaa soveltaa yrityksen käyttö- ja huolto-ohjeiden laadintaan, jos sen katsotaan parantavan dokumenttien laatua riittävästi. Sovellettaessa kannattaa hyödyntää menetelmän kaikkia analysointityökaluja ja välttää dokumenttien pituuden kasvua.
Avainsanat: Information Mapping, käännösmuistiohjelma, rakenteinen teksti, SGML, kontrolloitu kieli, käyttö- ja huolto-ohje, sisällöntuotto
-yksikön käyttö- ja huolto-ohjeiden laadintaan, ja testata, tehostaako
sovellettu IM-menetelmä käännösmuistiohjelman toimintaa enemmän kuin yrityksessä käytössä oleva perinteinen menetelmä ja kontrolloitu kieli.
Menetelmän soveltamista yrityksen käyttö- ja huolto-ohjeiden laadintaan selvitettiin ensin teoriassa kirjallisuudesta ja yrityksen dokumentaatiojärjestelmästä kerättyjen tietojen avulla. Tämän jälkeen soveltamista kokeiltiin käytännössä laatimalla perinteisellä menetelmällä ja kontrolloidulla kielellä kirjoitettu tutkimusaineisto
uudelleen IM-menetelmää ja kontrolloidun kielen sääntöjä noudattaen.
Menetelmän vaikutusta käännösmuistiohjelman toimintaan selvitettiin kääntämällä aineistot Trados Translator’s Workbench 2.2 -käännösmuistiohjelmalla ja analysoimalla aineistoja ja käännöstestistä saatuja tutkimustuloksia.
Tutkimus osoitti, että menetelmä oli sovellettavissa yrityksen dokumentointiympäristöön pienin, rakenteisen tekstin, käännösmuistiohjelman ja kontrolloidun kielen asettamin rajoituksin. Tutkimukselle asetettu hypoteesi toteutui: IM-menetelmällä laadittu aineisto tuotti enemmän osumia kuin perinteisellä menetelmällä laadittu
aineisto. IM-aineiston pituus kasvoi kuitenkin niin paljon, että se kompensoi osumien määrän kasvusta saadun hyödyn. Käännettävää tekstiä jäi perinteisellä menetelmällä laadittuun aineistoon vähemmän kuin IM-menetelmällä laadittuun aineistoon.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että menetelmää kannattaa soveltaa yrityksen käyttö- ja huolto-ohjeiden laadintaan, jos sen katsotaan parantavan dokumenttien laatua riittävästi. Sovellettaessa kannattaa hyödyntää menetelmän kaikkia analysointityökaluja ja välttää dokumenttien pituuden kasvua.
Avainsanat: Information Mapping, käännösmuistiohjelma, rakenteinen teksti, SGML, kontrolloitu kieli, käyttö- ja huolto-ohje, sisällöntuotto