Evaluation of Public R&D Funding - Tekes and R&D in the Construction and Real Estate Cluster
FORSELL, TUUKKA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
FORSELL, TUUKKA
2002
Kansantaloustiede - Economics
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2002-06-03Sisällysluettelo
1. INTRODUCTION 3 2. PUBLIC SECTOR AND R&D FUNDING 6 2.1 R&D AND ECONOMIC GROWTH 6 2.2 PUBLIC R&D FUNDING 7 2.2.1 Market Failure 7 2.2.2 Social Returns 9 2.3 TECHNOLOGY POLICY 10 2.4 FUNDING PROVIDERS 11 2.5 IMPACTS OF PUBLIC R&D FUNDING 16 3 PROJECT EVALUATION 20 3.1 PRINCIPLES OF EVALUATION 20 3.2 QUANTITATIVE METHODS 21 3.2.1 Discounted Cash Flow Techniques 21 3.2.2 Social-Cost-Benefit-Analysis (SCBA) 24 3.3 MULTIPLE CRITERIA DECISION MAKING 26 4. PUBLIC R&D FUNDING OF THE CONSTRUCTION AND REAL ESTATE CLUSTER 29 4.1 THE CLUSTER 29 4.1.1 Description of the Cluster 29 4.1.2 The Development of the Cluster 38 4.2 TEKES AS A MAJOR PUBLIC FUNDER 42 4.2.1 Customers of Tekes 42 4.2.2 Objectives of Tekes Funding 46 4.2.3 Main Instruments 49 4.2.4 Funding Criteria 51 4.3 TEKES R&D FUNDING IN THE CLUSTER 53 4.3.1 Funding by Instrument and Subcluster 53 4.3.2 Funding for Companies 57 4.3.3 Funding for Research Institutes and Universities 60 4.3.4 Funding by Region 62 5. CONCLUSIONS 64 REFERENCES 68 APPENDICES: 74
Tiivistelmä
T&k työn ja julkisen t&k -rahoituksen vaikutukset taloudelliseen kasvuun ja yhteiskuntaan näkyvät yleensä vasta useiden vuosien viiveellä, ja vaikutusten tutkiminen on yleensä erityisen vaikeaa. Olen esitellyt työssäni aiheesta saatuja aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan julkisella teknologiarahoituksella on monia mutta usein vähäisiä positiivisia vaikutuksia muun muassa työllisyyteen ja tuottavuuteen Suomessa. Olen pyrkinyt selvittämään myös mikä on julkisen teknologiarahoituksen oikeutus.
Koska Tekes (Teknologian kehittämiskeskus) on vastannut viimeisen vuosikymmenen aikana 75-80 %:sta teollisuusyritysten saamasta julkisesta t&k -rahoituksesta, olen ottanut erityiseksi tutkimuskohteekseni Tekesin. Olen tarkastellut Tekesin rahoitusta rakennus- ja kiinteistöklusteriin, jonka ominaispiirteet, rakenne ja viimeaikainen kehitys on esitelty. Myös alueellinen perspektiivi on huomioitu. Aineisto on kerätty Tekesin Proval-tietokannasta mutta myös tilastokeskuksen yritystietokannasta saatuja tietoja on käytetty työssä hyväksi.
Tutkielmassani olen selvittänyt lisäksi, miten Tekesin teknologiarahoitusta tulisi ohjata ja millä perusteilla rahoitusta tulisi myöntää, jotta julkisenvallan rahankäyttö olisi mahdollisimman tehokasta tai oikeutettua ja rahoituksesta saatavat hyödyt mahdollisimman suuria. Olen vertaillut työssäni myös erilaisia projektinvalinta kriteerejä ja tekniikoita, kuten kustannus-hyöty-analyysiä ja monikriteerianalyysiä, ja tarkastellut näiden käytäntöön soveltamista julkisessa t&k -rahoituksessa.
Tutkielmassani esitellyistä projektien arviointi tekniikoista päädyn suosittelemaan monikriteerianalyysiä, koska se tiivistää koko rahoitusprosessin ja pakottaa ajattelemaan sitä kokonaisuutena. Monikriteerianalyysi ottaa myös muutkin kuin puhtaat taloudelliset vaikutukset huomioon, joita eri projekteilla on, kuten esim. verkottumisen eri osapuolien välillä, joka taas mahdollistaa uuden tiedon hyväksikäytön klusterissa useamman osapuolen kesken.
Työni päätarkoitus on kuitenkin ollut saada Tekesin päättäjät tarkastelemaan omia toimintatapojaan ja rahoitusprosessissiaan kriittisellä tavalla. Onko rahoitus oikein suunnattu ja onko rahoituskriteerit kohdallaan? Sekä löytyykö jollain klusterin osa-alueella vielä parannettavaa?
Koska Tekes (Teknologian kehittämiskeskus) on vastannut viimeisen vuosikymmenen aikana 75-80 %:sta teollisuusyritysten saamasta julkisesta t&k -rahoituksesta, olen ottanut erityiseksi tutkimuskohteekseni Tekesin. Olen tarkastellut Tekesin rahoitusta rakennus- ja kiinteistöklusteriin, jonka ominaispiirteet, rakenne ja viimeaikainen kehitys on esitelty. Myös alueellinen perspektiivi on huomioitu. Aineisto on kerätty Tekesin Proval-tietokannasta mutta myös tilastokeskuksen yritystietokannasta saatuja tietoja on käytetty työssä hyväksi.
Tutkielmassani olen selvittänyt lisäksi, miten Tekesin teknologiarahoitusta tulisi ohjata ja millä perusteilla rahoitusta tulisi myöntää, jotta julkisenvallan rahankäyttö olisi mahdollisimman tehokasta tai oikeutettua ja rahoituksesta saatavat hyödyt mahdollisimman suuria. Olen vertaillut työssäni myös erilaisia projektinvalinta kriteerejä ja tekniikoita, kuten kustannus-hyöty-analyysiä ja monikriteerianalyysiä, ja tarkastellut näiden käytäntöön soveltamista julkisessa t&k -rahoituksessa.
Tutkielmassani esitellyistä projektien arviointi tekniikoista päädyn suosittelemaan monikriteerianalyysiä, koska se tiivistää koko rahoitusprosessin ja pakottaa ajattelemaan sitä kokonaisuutena. Monikriteerianalyysi ottaa myös muutkin kuin puhtaat taloudelliset vaikutukset huomioon, joita eri projekteilla on, kuten esim. verkottumisen eri osapuolien välillä, joka taas mahdollistaa uuden tiedon hyväksikäytön klusterissa useamman osapuolen kesken.
Työni päätarkoitus on kuitenkin ollut saada Tekesin päättäjät tarkastelemaan omia toimintatapojaan ja rahoitusprosessissiaan kriittisellä tavalla. Onko rahoitus oikein suunnattu ja onko rahoituskriteerit kohdallaan? Sekä löytyykö jollain klusterin osa-alueella vielä parannettavaa?