Rebellion in Jane Eyre - A critique of an era

Abstract

Tässä pro Gradu ­tutkielmassa tutkimuksen kohteena on Charlotte Brontën romaani Jane Eyre. Kapinointi ja kapinallisuus muodostavat olennaisen teeman kyseisessä teoksessa. Päähenkilö Jane on varaton orpo, jolle ei tunnu olevan paikkaa yhteiskunnassa. Kestettyään vuosia epäoikeudenmukaisuutta ja sortoa, hän viimein nousee kapinaan, joka jatkuu sitten läpi hänen elämänsä. Tämän kapinan aiheuttajana ovat useimmiten Viktoriaanisen yhteiskunnan tottumukset, odotukset ja normit, jotka aiheuttavat epätasa-arvoa ja muita vääryyksiä. Erityisesti luokkajako sekä naisten heikko asema nousevat toistuvasti esille. Jane ei hyväksy näitä yhteiskunnassa vallitsevia sosiaalisia epäkohtia, jotka pyrkivät rajoittamaan myös hänen elämäänsä, vaan kapinoi niitä vastaan. Pyrkimyksenä tässä tutkielmassa onkin osoittaa, että Jane todella kapinoi, ja että hänen oikeudentajunsa ja kapinallisuutensa eivät anna periksi missään vaiheessa, vaikka välillä saattaakin näyttää siltä, että hän lopettaa kapinoinnin ja alistuu yhteiskunnan vaatimaan muottiin.

Toinen tavoite on osoittaa, että Janen kapinointi yhteiskunnallisia epäkohtia ja vääryyttä vastaan voidaan todellakin tulkita kritiikkinä vallitsevia Viktoriaanisen yhteiskunnan oloja kohtaan. Romaanissa nostetaan esille monia tuon ajan epäkohtia, jotka Jane sitten torjuu kapinoiden. Voidaan myös todeta tuon kritiikin olleen osuvaa, kun ottaa huomioon sen vihamielisyyden ja vastarinnan, jota teos Janen aikalaisissa herätti. Janen kapina ei vaikutakaan pelkästään hänen omaan elämäänsä, vaan sillä on vaikutuksia niin kirjan muihin henkilöihin, kuin myös ihmisiin ja ajatuksiin teoksen ulkopuolella. Se oli yritys kylvää muutoksen siemeniä aikana, jolloin perinteisistä normeista ja totutuista tavoista pidettiin kiinni tiukasti ­ olivatpa ne sitten järkeviä tai eivät. Ennen varsinaista teoksen käsittelyä onkin syytä tutustua Viktoriaaniseen yhteiskuntaan; tässä osiossa käsitellään myös Jane Eyren vastaanottoa Viktoriaanisella aikakaudella.

Tutkielmassa seurataan Janen elämää kapinallisuuden näkökulmasta: miten ja miksi hänen kapinallisuutensa herää, kehittyy ja esiintyy, sekä miten tietyt henkilöt vaikuttavat tai liittyvät siihen. Janen tarina alkaa Gatesheadista, missä hän asuu tätinsä luona. Siellä hänen kapinahenkensä viimein herää jatkuvien vääryyksien seurauksena ja ilmenee kiivaina hyökkäyksinä. Jane lähetetään Lowoodin kurjaan tyttökouluun, jossa vääryydet jatkuvat, mutta Janen kapinallisuus muuttaa muotoaan: hän oppii itsehillintää. Lowoodin muuttuessa liian ahdistavaksi, Jane hakee uhmakkaasti työtä ja pääseekin kotiopettajattareksi Thornfieldin kartanoon, missä hän myös tapaa suuren rakkautensa herra Rochesterin. Vastoin yhteiskunnan vaatimuksia ja odotuksia Jane käyttäytyy kuin työnantajansa tasa-arvoinen kumppani ja on yhteiskunnan normeja uhmaten menossa naimisiinkin tämän kanssa, kunnes pakenee suhteessa vaanivaa epätasa-arvoa, ja Rochesterin salatun vaimon kohtaloa kahlittuna ja sorrettuna naisena. Rochesterin vaimo Bertha voidaan muuten kuitenkin rinnastaa Janen kanssa: hänkin kapinoi, niin itsensä kuin myös Janen puolesta. Pakonsa seurauksena Jane tapaa sukulaisensa ja saa perinnön, mutta kasvaa myös henkisesti, mikä lopulta mahdollistaa hänen paluunsa Rochesterin luo omilla ehdoillaan. Tätä ennen hän kuitenkin torjuu serkkunsa St Johnin kosinnan, koska myös se kuvastaa pelkkää epätasa-arvoa, jota Jane ei voi hyväksyä. Viimein Jane saa kaiken, minkä halusi luopumatta periaatteistaan: hän kapinoi kunnes saa oikeutta.