Domestication, foreignisation and the cross-cultural Other
KYTÖKARI, MIRJA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KYTÖKARI, MIRJA
2002
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-05-27Sisällysluettelo
1 INTRODUCTION 2 THE OTHER 2.1 Introduction 2.2 Literature as creator of the Other 2.2.1 Power 2.2.2 Pathways 2.2.3 Case study: Western writers and the African Other 2.2.3.1 African reality 2.2.3.2 Western “reality“ 2.3 Translation as creator of the Other 2.3.1 Constructing identities 2.3.2 Constraints 3 DOMESTICATION, FOREIGNISATION 3.1 Domesticating approach to translation 3.1.1 Strategies 3.1.2 Goals 3.1.3 Ethics and the Other 3.2 Foreignising approach to translation 3.2.1 Strategies 3.2.2 Goals 3.2.3 Ethics and the Other 3.3 The grey area in between 4 CONCLUSION WORKS CITED APPENDICES SUOMENKIELINEN LYHENNELMÄ
Tiivistelmä
Tämä pro gradu työ keskittyy tarkastelemaan kääntämisen suhdetta kulttuuriseen Toiseen. Pyrin selvittämään, kuka kulttuurinen Toinen on, miten ja miksi hänen identiteettiään rakennetaan, ja minkälainen asema kääntäjällä ja käännöskirjallisuudella on toiseudessa ja kulttuurienvälisessä viestinnässä. Ongelmaa lähestytään tutkimalla kahta käännös-käsitystä — kotouttavaa (domesticating) ja vieraannuttavaa (foreignising) kääntämistä, sekä niiden suhdetta kulttuuriseen Toiseen. Tavoitteena on selvittää minkälaisia strategisia, tavoitteellisia ja eettisiä ratkaisuja ne tarjoavat kääntäjälle.
Sekä kotouttava että vieraannuttava kääntäminen näyttää koostuvan useasta kerroksesta. Ylemmällä, makroeettisellä tasolla pohditaan esimerkiksi sitä, mitä ja minkälaisia tekstejä kohdekulttuuriin käännetään, minkälaisen kuvan ne antavat kulttuurisesta Toisesta, miksi juuri kyseiset tekstit on valittu, ja kuka tai mikä valintaan vaikuttaa. Alemmalla, niin kutsutulla mikroeettisellä tasolla puolestaan keskitytään erilaisiin käytännöllisiin konventioihin ja käännös-strategioihin, eli niin sanottuihin sana- ja tekstitason ratkaisuihin. Molemmat tasot kytkeytyvät mielestäni kiinteästi vallankäyttöön ja manipulaatioon.
Pyrin työssäni kartoittamaan niitä makro- ja mikroeettisiä ratkaisuja, joita nykyinen teoriakenttä tarjoaa. Koska en usko minkään yksittäisen näkemyksen tai strategian ylivertaisuuteen, keskityn työni loppupuolella pohtimaan kotouttamisen ja vieraannuttamisen väliin jäävää harmaata aluetta, sekä mahdollisuuksia erilaisten strategioiden yhdistämiseen.
Sekä kotouttava että vieraannuttava kääntäminen näyttää koostuvan useasta kerroksesta. Ylemmällä, makroeettisellä tasolla pohditaan esimerkiksi sitä, mitä ja minkälaisia tekstejä kohdekulttuuriin käännetään, minkälaisen kuvan ne antavat kulttuurisesta Toisesta, miksi juuri kyseiset tekstit on valittu, ja kuka tai mikä valintaan vaikuttaa. Alemmalla, niin kutsutulla mikroeettisellä tasolla puolestaan keskitytään erilaisiin käytännöllisiin konventioihin ja käännös-strategioihin, eli niin sanottuihin sana- ja tekstitason ratkaisuihin. Molemmat tasot kytkeytyvät mielestäni kiinteästi vallankäyttöön ja manipulaatioon.
Pyrin työssäni kartoittamaan niitä makro- ja mikroeettisiä ratkaisuja, joita nykyinen teoriakenttä tarjoaa. Koska en usko minkään yksittäisen näkemyksen tai strategian ylivertaisuuteen, keskityn työni loppupuolella pohtimaan kotouttamisen ja vieraannuttamisen väliin jäävää harmaata aluetta, sekä mahdollisuuksia erilaisten strategioiden yhdistämiseen.