Kerro, kerro kuva! Kulttuurisen merkityksenannon kerroksellisuus kolmessa mainoskuvassa.
KALAJO, REETTA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KALAJO, REETTA
2002
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002Sisällysluettelo
SISÄLLYS: 1. JOHDANTO 1 1.1. ASETTUMINEN TIETEEN KENTÄLLE 1 1.2. AINEISTON ESITTELY 3 1.3. AIHEEN ESITTELY 6 1.4. TUTKIMUSKYSYMYS 12 2. TYÖKALUISTA JA MENETELMISTÄ 14 2.1. TEORIAKIRJALLISUUDEN ESITTELY 14 2.2. KUVAN LUKEMISESTA 19 3. HUOMIOITA KUVAPINNAN KERTOMASTA 26 3.1. KUVIEN SOMMITTELUSTA 26 3.2. KERROKSELLISTA IDEOLOGIAA 30 3.3. KUINKA MIELIKUVAA VOISI MYYDÄ? 33 4. TEKSTIEN JA VÄLINEIDEN VÄLISYYS MERKITYKSEN SYNNYSSÄ 41 4.1. INTERTEKSTUAALISUUDEN TEORIA KUVIEN TULKINNASSA 41 4.2. PARODIA 51 4.3. LUMIKIN, LUOMISEN JA AINO/VÄINÄMÖISEN INTERMEDIAALINEN LUONNE 61 5. UUDELLEENKIRJOITETTU 73 5.1. SATUJEN UUDELLEENKIRJOITTAMISESTA 73 5.2. JOKAINEN MAKUNSA MUKAAN 84 5.3. EI-SADUT KIRJOITETTIIN UUDELLEEN 89 6. PÄÄTELMÄT 97 LÄHTEET 101 Kohdetekstit: 101 Tutkimuskirjallisuus: 101 Painamattomat lähteet: 106
Tiivistelmä
Tutkielmassani analysoin kolmea Me Naiset -lehden mainoskuvaa. Analysoidut mainokset viittaavat länsimaisiin, kulttuurihistoriallisesti tunnettuihin kuviin: Michelangelon Aatamin luomiseen, Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykkiin ja kuvaan Disneyn Lumikki ja seitsemän kääpiötä -elokuvasta. Mainoksissa sukupuolien paikkoja on vaihdettu siten, että esimerkiksi Jumalasta on tehty nainen. Mainoskuvat on nimetty Luomiseksi, Lumikiksi ja Aino/Väinämöiseksi.
Tutkielmassa kysytään, miten merkitys rakentuu mainoskuvissa. Analyysissa kiinnitän erityistä huomiota kuvien "kerrokselliseen historiaan" eli niitä edeltäneisiin kuviin, kirjallisiin kertomuksiin, joita nämä tehtiin kuvittamaan ja suullisiin kertomuksiin, jotka myöhemmin painettiin kirjoihin. Näkemykseni mukaan mainoskuvissa tulkittavissa oleva tarina tai kohtaus pidemmästä tarinasta on kerrottu useaan otteeseen - eri aikoina ja eri ilmaisuvälineissä. Merkityksen rakentuminen nojaa kaikkiin kertomisen kertoihin, jotka mainoskuvan tulkitsija tunnistaa. Monikerroksisen merkitysrakenteen takia joudun miettimään kuvan ja kirjallisen tekstin ominaisuuksia ja kertomuksellisuutta.
Tutkimusaineistoa lähestytään usean viitekehyksen kautta. Tutkimuksen punaisena lankana on tekstienvälisyys, intertekstuaalisuuden teoria Erityisen kiinnostuksen aiheena on se, mihin intertekstuaalisuus tekstin tulkitsijaa johtaa, ja kuinka merkitsevät rakenteet aukeavat kuvia tulkittaessa. Teen myös huomioita kohteenani olevien mainosten ulkoasusta. Tarkastelen Lumikkia, Luomista ja Aino/Väinämöistä myös feministisen uudelleenkirjoittamisen tradition antamien esimerkkien valossa. Tarkastelun kautta tulee esiin kuvien poliittisuus ja ideologia, jotka kummatkin ovat suuressa osassa merkitysten rakentumisen prosessissa. Käytännössä pyrin lukemaan kuvia ja analysoimaan niiden "emo kuvien ja -tekstien" tuomia merkityksiä.
Merkityskerrosten analysoimisen lisäksi tutkin tekstienvälisyyden toimimista tulkintatilanteessa. Tutkimukseni kannalta kantava ajatus on, että intertekstuaalisuus toimii kahteen suuntaan: merkitykset siirtyvät aiemmin kirjoitetusta myöhemmin kirjoitettuun, mutta myös toisin päin. Tekstien tulkinta on jatkuvaa vuorovaikutusta, jossa merkityksen syntymisen paikkaa ei ole mahdollista määrittää. Me Naiset -lehden mainoksissa tämä tekstienvälisten merkitysten vuorovaikutus mahdollistaa ajatusleikin naisten hallitsemasta maailmasta ja feminiinisestä historiasta.
Tutkielmassa kysytään, miten merkitys rakentuu mainoskuvissa. Analyysissa kiinnitän erityistä huomiota kuvien "kerrokselliseen historiaan" eli niitä edeltäneisiin kuviin, kirjallisiin kertomuksiin, joita nämä tehtiin kuvittamaan ja suullisiin kertomuksiin, jotka myöhemmin painettiin kirjoihin. Näkemykseni mukaan mainoskuvissa tulkittavissa oleva tarina tai kohtaus pidemmästä tarinasta on kerrottu useaan otteeseen - eri aikoina ja eri ilmaisuvälineissä. Merkityksen rakentuminen nojaa kaikkiin kertomisen kertoihin, jotka mainoskuvan tulkitsija tunnistaa. Monikerroksisen merkitysrakenteen takia joudun miettimään kuvan ja kirjallisen tekstin ominaisuuksia ja kertomuksellisuutta.
Tutkimusaineistoa lähestytään usean viitekehyksen kautta. Tutkimuksen punaisena lankana on tekstienvälisyys, intertekstuaalisuuden teoria Erityisen kiinnostuksen aiheena on se, mihin intertekstuaalisuus tekstin tulkitsijaa johtaa, ja kuinka merkitsevät rakenteet aukeavat kuvia tulkittaessa. Teen myös huomioita kohteenani olevien mainosten ulkoasusta. Tarkastelen Lumikkia, Luomista ja Aino/Väinämöistä myös feministisen uudelleenkirjoittamisen tradition antamien esimerkkien valossa. Tarkastelun kautta tulee esiin kuvien poliittisuus ja ideologia, jotka kummatkin ovat suuressa osassa merkitysten rakentumisen prosessissa. Käytännössä pyrin lukemaan kuvia ja analysoimaan niiden "emo kuvien ja -tekstien" tuomia merkityksiä.
Merkityskerrosten analysoimisen lisäksi tutkin tekstienvälisyyden toimimista tulkintatilanteessa. Tutkimukseni kannalta kantava ajatus on, että intertekstuaalisuus toimii kahteen suuntaan: merkitykset siirtyvät aiemmin kirjoitetusta myöhemmin kirjoitettuun, mutta myös toisin päin. Tekstien tulkinta on jatkuvaa vuorovaikutusta, jossa merkityksen syntymisen paikkaa ei ole mahdollista määrittää. Me Naiset -lehden mainoksissa tämä tekstienvälisten merkitysten vuorovaikutus mahdollistaa ajatusleikin naisten hallitsemasta maailmasta ja feminiinisestä historiasta.