Kirjallista elehdintää. Nonverbaalinen viestintä kirjallisuudessa
ALASTALO-BORENIUS, MERJA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
ALASTALO-BORENIUS, MERJA
2002
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002Sisällysluettelo
1. Johdanto 1 1.1 Tutkimuskohteet 2 1.2 Aiempi tutkimus 4 1.3 Tutkielman rakenne 7 2. Henkilöhahmot 9 2.1 Henkilöhahmojen luokittelu 11 2.2 Ensivaikutelman muodostuminen 15 3. Nonverbaalinen viestintä 20 3.1 Nonverbaalisen viestinnän luokitus 23 3.2 Nonverbaalinen viestintä kirjallisuudessa 31 4. Menetelmä 36 5. Ensivaikutelma 37 5.1 Elizabeth Bennet 38 5.2 Jo March 41 5.3 Anna Shirley 43 6. Jakauma 46 6.1 Paralingvistiikka 49 6.2 Kinesiikka 49 6.3 Haptiikka 49 6.4 Muut osa-alueet 49 7. Muutos 49 7.1 Jo poikatytöstä nuoreksi neidiksi 49 7.2 Anna tasoittuva dramaatikko 49 7.3 Elizabeth ennakkoluulojensa vanki 49 8. Johtopäätökset 49 LÄHTEET 49 Tutkimusaineisto 49 Lähdeaineisto 49 LIITE 49 Nonverbaalisen viestinnän havaintojen jakauma 49
Tiivistelmä
Tutkielmani kartoittaa kolmen henkilöhahmon nonverbaalista viestintää. Nämä henkilöhahmot ovat Louisa M. Alcottin Pikku Naisien Jo March, Jane Austenin Ylpeyden ja ennakkoluulon Elizabeth Bennet ja Lucy Maud Montgomeryn Annan nuoruusvuosien Anna Shirley. Lähtökohtani on selvittää millaista nonverbaalista viestintää näissä kirjoissa esiintyy ja miten henkilöhahmot rakentuvat nonverbaalisen viestintänsä kautta.
Henkilöhahmot ovat ihmisen kaltaisia kielellisiä konstruktioita, jotka koostuvat useista eri elementeistä. Hahmot voivat olla piirteiltään todellisuutta jäljitteleviä eli mimeettisiä, jotain tiettyä teemaa edustavia eli temaattisia tai täysin synteettisiä konstruktioita. Jako mimeettisiin, temaattisiin ja synteettisiin henkilöhahmoihin ei välttämättä suoraan anna viitteitä henkilöhahmon nonverbaalisesta viestinnästä. Tämä jako antaa kuitenkin jotain osviittaa henkilöhahmojen nonverbaalisen viestinnän suhteen. Valitsemieni kolmen henkilöhahmon osalta mimeettisten henkilöhahmojen eli Annan ja Jon nonverbaalista viestintää kuvataan selvästi enemmän kuin temaattisen Elizabethin.
Nonverbaalinen viestintä on mielestäni se elementti, joka tekee henkilöhahmosta todentuntuisen. Nonverbaaliseen viestintään lasketaan kuuluvaksi kahdeksan eri osa-aluetta: kinesiikka eli liike ja ilmeet, proksemiikka eli tilankäyttö, kronemiikka eli ajan käyttö, haptiikka eli kosketus, viestijän pysyvät fyysiset ominaispiirteet, artefaktit eli keinotekoiset ulkonäön kohennuskeinot, ympäristötekijät ja paralingvistiikka eli äänen käyttö. Eniten kirjallisuudessa esiintyy paralingvistiikan ja kinesiikan kuvausta. Muiden osa-alueiden osuudet saattavat vaihdella henkilöhahmosta riippuen paljonkin.
Nonverbaalisella viestinnällä on merkittävä rooli ensivaikutelman muodostumisessa vastaanottajalle, oli sitten kyseessä kirjallinen hahmo tai todellinen ihminen. Se, missä järjestyksessä henkilöhahmon ominaisuuksia lukijalle paljastetaan, vaikuttaa ratkaisevasti vaikutelmaan hahmosta.
Henkilöhahmot ovat ihmisen kaltaisia kielellisiä konstruktioita, jotka koostuvat useista eri elementeistä. Hahmot voivat olla piirteiltään todellisuutta jäljitteleviä eli mimeettisiä, jotain tiettyä teemaa edustavia eli temaattisia tai täysin synteettisiä konstruktioita. Jako mimeettisiin, temaattisiin ja synteettisiin henkilöhahmoihin ei välttämättä suoraan anna viitteitä henkilöhahmon nonverbaalisesta viestinnästä. Tämä jako antaa kuitenkin jotain osviittaa henkilöhahmojen nonverbaalisen viestinnän suhteen. Valitsemieni kolmen henkilöhahmon osalta mimeettisten henkilöhahmojen eli Annan ja Jon nonverbaalista viestintää kuvataan selvästi enemmän kuin temaattisen Elizabethin.
Nonverbaalinen viestintä on mielestäni se elementti, joka tekee henkilöhahmosta todentuntuisen. Nonverbaaliseen viestintään lasketaan kuuluvaksi kahdeksan eri osa-aluetta: kinesiikka eli liike ja ilmeet, proksemiikka eli tilankäyttö, kronemiikka eli ajan käyttö, haptiikka eli kosketus, viestijän pysyvät fyysiset ominaispiirteet, artefaktit eli keinotekoiset ulkonäön kohennuskeinot, ympäristötekijät ja paralingvistiikka eli äänen käyttö. Eniten kirjallisuudessa esiintyy paralingvistiikan ja kinesiikan kuvausta. Muiden osa-alueiden osuudet saattavat vaihdella henkilöhahmosta riippuen paljonkin.
Nonverbaalisella viestinnällä on merkittävä rooli ensivaikutelman muodostumisessa vastaanottajalle, oli sitten kyseessä kirjallinen hahmo tai todellinen ihminen. Se, missä järjestyksessä henkilöhahmon ominaisuuksia lukijalle paljastetaan, vaikuttaa ratkaisevasti vaikutelmaan hahmosta.