MCD-analyysi konstruktionistisessa käytössä: identiteettikategoriat jenginuoren tarinan resursseina
VÄLIMAA, OUTI (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VÄLIMAA, OUTI
2002
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002-05-22Tiivistelmä
Tutkimusmetodiin keskittyvä pro gradu -työni selvittää, millainen on Harvey Sacksin kehittelemä jäsenkategorisoinnin analyysi, MCD (Membership Categorizatio Device) identiteettien tutkimuksessa sosiaalisen konstruktionismin lähestymistavasta katsottuna.
Aluksi tarkastellaan millainen MCD analyysi on perehtymällä menetelmän etnometodologiseen taustaan, Harvey Sacksin kategoriseen puheen tutkimukseen ja tutkijanuraan MCD-analyysin kehittelijänä. Samassa yhteydessä selostetaan MCD:n työkaluja ja käyttöä. Lisäksi paneudutaan nykytutkijoitten erilaisiin tulkintoihin MCD-analyysistä sekä analyyttisesti että tulkinnallisesti orientoituneitten tutkijoitten töissä.
Varsinainen pro gradu -tutkielmani näkökulma aukeaa työn edetessä vaiheeseen, jossa selostetaan sosiaalisesti rakentuvan identiteetin käsitettä. Identiteettejä konstruktionistisesta näkökulmasta kategoria-analyysillä tarkastelleitten tutkijoitten aikaansaannokset ohjaavat työtäni Sacksin tutkijanuran alkuvaiheisiin. Kehitellessään MCD-metodia Sacks tavoitteli kielen todellisuutta rakentavaa luonnetta ja sosiaalisesti rakentuvia identiteettejä nykyisten sosiaalisen konstruktionismin edustajien edeltäjänä. Sekä Sacksin että nykytutkijoitten havainto on, että MCD-analyysillä löydetyt identiteettikategoriat ovat nimenomaan tutkittavien valitsemia toiminnan resursseja. Kategoriat eivät ole merkityksettömiä, vaan toimijat rakentavat niillä jotakin merkitystä. Yhteneväistä on myös Sacksin ja nykytutkijoitten havainto tutkittavista kulttuurisina toimijoina. Valitettavasti Sacksin alkuperäinen MCD-metodi on jäänyt vähän käytetyksi. Menetelmä soveltuu tuottoisuutensa vuoksi erityisesti tekstiaineistojen analyysiin.
Empiirisen aineiston, entisen jenginuoren 20-sivuisen elämätarinan analyysi illustroi MCD:n käyttöä. Analyysi tuotti mielenkiintoisen kuvauksen nuorisojengin kehityksestä. Jengi kategorisoituu kirjoittajan tekstissä alapihan lapsista poliisien jahtaamaksi Pihliksen jengiksi. Kirjoittaja rakentaa kategoriavalinnoillaan itselleen tavallisen ihmisen, entisen jenginuoren, selviytyjän ja opettavaisen rohkaisijan identiteetin. Kirjoittaja toimii myös nuorisokulttuurin tulkkina, mutta selviytyjän identiteetin rakentaminen on tarinan kategoriavalintojen päätehtävä.
Pro gradu -työn lopussa mietitään miten MCD-analyysi toimii empiirisen aineistoni analyysissä. MCD-analyysi soveltuu konstruktionistisesti käytettynä jenginuoren tarinan identiteettien tutkimukseen hyvin. Menetelmä tuottaa yhdestä tarinasta runsaasti materiaalia. Kategorioitten löytymisen lisäksi MCD avaa jenginuoren kategoriavalintojen rakentamat merkitykset ja kiistää näin menetelmän kriitikkojen väitteen pelkästä "common sense" -tiedon tuottamisesta. Konstruktionistisessa käytössä MCD soveltuu laadullisen aineiston analyysiin itsenäisenä metodina, ja se toimii myös esianalyysinä esimerkiksi diskurssianalyyttisessä tutkimuksessa.
AVAINSANAT: Harvey Sacks, identiteettikategoria, jäsenkategorisoinnin analyysi,
kategoria-analyysi, MCD-analyysi, MCD
Aluksi tarkastellaan millainen MCD analyysi on perehtymällä menetelmän etnometodologiseen taustaan, Harvey Sacksin kategoriseen puheen tutkimukseen ja tutkijanuraan MCD-analyysin kehittelijänä. Samassa yhteydessä selostetaan MCD:n työkaluja ja käyttöä. Lisäksi paneudutaan nykytutkijoitten erilaisiin tulkintoihin MCD-analyysistä sekä analyyttisesti että tulkinnallisesti orientoituneitten tutkijoitten töissä.
Varsinainen pro gradu -tutkielmani näkökulma aukeaa työn edetessä vaiheeseen, jossa selostetaan sosiaalisesti rakentuvan identiteetin käsitettä. Identiteettejä konstruktionistisesta näkökulmasta kategoria-analyysillä tarkastelleitten tutkijoitten aikaansaannokset ohjaavat työtäni Sacksin tutkijanuran alkuvaiheisiin. Kehitellessään MCD-metodia Sacks tavoitteli kielen todellisuutta rakentavaa luonnetta ja sosiaalisesti rakentuvia identiteettejä nykyisten sosiaalisen konstruktionismin edustajien edeltäjänä. Sekä Sacksin että nykytutkijoitten havainto on, että MCD-analyysillä löydetyt identiteettikategoriat ovat nimenomaan tutkittavien valitsemia toiminnan resursseja. Kategoriat eivät ole merkityksettömiä, vaan toimijat rakentavat niillä jotakin merkitystä. Yhteneväistä on myös Sacksin ja nykytutkijoitten havainto tutkittavista kulttuurisina toimijoina. Valitettavasti Sacksin alkuperäinen MCD-metodi on jäänyt vähän käytetyksi. Menetelmä soveltuu tuottoisuutensa vuoksi erityisesti tekstiaineistojen analyysiin.
Empiirisen aineiston, entisen jenginuoren 20-sivuisen elämätarinan analyysi illustroi MCD:n käyttöä. Analyysi tuotti mielenkiintoisen kuvauksen nuorisojengin kehityksestä. Jengi kategorisoituu kirjoittajan tekstissä alapihan lapsista poliisien jahtaamaksi Pihliksen jengiksi. Kirjoittaja rakentaa kategoriavalinnoillaan itselleen tavallisen ihmisen, entisen jenginuoren, selviytyjän ja opettavaisen rohkaisijan identiteetin. Kirjoittaja toimii myös nuorisokulttuurin tulkkina, mutta selviytyjän identiteetin rakentaminen on tarinan kategoriavalintojen päätehtävä.
Pro gradu -työn lopussa mietitään miten MCD-analyysi toimii empiirisen aineistoni analyysissä. MCD-analyysi soveltuu konstruktionistisesti käytettynä jenginuoren tarinan identiteettien tutkimukseen hyvin. Menetelmä tuottaa yhdestä tarinasta runsaasti materiaalia. Kategorioitten löytymisen lisäksi MCD avaa jenginuoren kategoriavalintojen rakentamat merkitykset ja kiistää näin menetelmän kriitikkojen väitteen pelkästä "common sense" -tiedon tuottamisesta. Konstruktionistisessa käytössä MCD soveltuu laadullisen aineiston analyysiin itsenäisenä metodina, ja se toimii myös esianalyysinä esimerkiksi diskurssianalyyttisessä tutkimuksessa.
AVAINSANAT: Harvey Sacks, identiteettikategoria, jäsenkategorisoinnin analyysi,
kategoria-analyysi, MCD-analyysi, MCD