Luovuus ja traditio päiväkodin musiikkikasvatuksessa. -Tutkimus Lastentarha-lehden musiikkikasvatusartikkeleista vuosina 1944-1990.
VIRTA, SAIJA (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VIRTA, SAIJA
2002
Etnomusikologia - Ethnomusicology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2002-05-22Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa analysoidaan varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnatun Lastentarha-lehden musiikkia ja musiikkikasvatusta käsitteleviä artikkeleita vuosina 1944-1950, 1960-1969 ja 1985-1990. Kiinnostuksen kohteena ovat ajanjaksojen kirjoitusten luomat kuvat musiikkikasvatuksesta. Musiikkikasvatusta lähestytään teemojen lapsi ja opettaja, musiikki sekä musiikkikasvatuksen (konkreettinen) sisältö avulla.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää luovuuden ja tradition suhdetta päiväkodin musiikkikasvatuksessa. Luovuus ja traditio määritellään Ilpo Saastamoisen (1990) mukaan. On tarkasteltu kutakin ajanjaksoa erikseen sekä luotu kuvaa vuosien 1944-1990 tilanteesta kokonaisuudessaan.
Artikkeleita analysoimalla pyritään hahmottamaan myös eri ajanjaksojen eroja ja samankaltaisuuksia, sen suhteen mikä musiikkikasvatuksessa kulloinkin on koettu tärkeäksi. On haluttu löytää se punainen lanka, joka kannattelee suomalaista musiikkikasvatusta ja ohjaa sitä kulloinkin haluttuun suuntaan.
Vastauksia kysymyksiin on etsitty diskurssianalyysin keinoin. On etsitty kullekin ajalle tyypillisimmät diskurssit, ja niiden pohjalta vastattu kysymyksiin ajanjaksojen tyypillisistä olemuksista sekä luovuuden ja tradition suhteesta.
Tutkimustuloksena havaitaan päiväkodin (musiikki)kasvatuksen pysyneen melko uskollisena lastentarhan isänä pidetyn Friedrich Fröbelin ajatuksille hyvästä kasvatuksesta. Mm. lapsen erityislaatuisuus sekä kasvatuksen iloisuuden ja onnellisuuden vaatimus ovat esimerkkejä tästä. Luovuuden ja tradition suhteen todetaan, että päiväkodin musiikkikasvatus on ilmeisen vahvasti painottunut tradition ylläpitämiseen, vaikka vaatimukset luovuuden saamisesta osaksi toimintaa eri ajanjaksoina nostavat päätään. Kuitenkin luovuus usein määritellään siten, että se käytännössä onkin varsin tradition mukaista toimintaa.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää luovuuden ja tradition suhdetta päiväkodin musiikkikasvatuksessa. Luovuus ja traditio määritellään Ilpo Saastamoisen (1990) mukaan. On tarkasteltu kutakin ajanjaksoa erikseen sekä luotu kuvaa vuosien 1944-1990 tilanteesta kokonaisuudessaan.
Artikkeleita analysoimalla pyritään hahmottamaan myös eri ajanjaksojen eroja ja samankaltaisuuksia, sen suhteen mikä musiikkikasvatuksessa kulloinkin on koettu tärkeäksi. On haluttu löytää se punainen lanka, joka kannattelee suomalaista musiikkikasvatusta ja ohjaa sitä kulloinkin haluttuun suuntaan.
Vastauksia kysymyksiin on etsitty diskurssianalyysin keinoin. On etsitty kullekin ajalle tyypillisimmät diskurssit, ja niiden pohjalta vastattu kysymyksiin ajanjaksojen tyypillisistä olemuksista sekä luovuuden ja tradition suhteesta.
Tutkimustuloksena havaitaan päiväkodin (musiikki)kasvatuksen pysyneen melko uskollisena lastentarhan isänä pidetyn Friedrich Fröbelin ajatuksille hyvästä kasvatuksesta. Mm. lapsen erityislaatuisuus sekä kasvatuksen iloisuuden ja onnellisuuden vaatimus ovat esimerkkejä tästä. Luovuuden ja tradition suhteen todetaan, että päiväkodin musiikkikasvatus on ilmeisen vahvasti painottunut tradition ylläpitämiseen, vaikka vaatimukset luovuuden saamisesta osaksi toimintaa eri ajanjaksoina nostavat päätään. Kuitenkin luovuus usein määritellään siten, että se käytännössä onkin varsin tradition mukaista toimintaa.